Asunto-osakeyhtiölaki on keskeisin taloyhtiöitä koskeva laki. Kuinka sitä tulkitaan käytännössä? Lakiasiantuntijamme kertovat.
Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä osakkaalla oli oikeus sijoittaa ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö huoneistoon kuuluvalle parvekkeelle. Aiemmin vakiintuneen tulkinnan mukaan läpivientien tekeminen ulkoseinään merkitsi aina sitä, että muutostyö ulottuu huoneiston ulkopuolelle. Huoneiston ulkopuolisiin muutostöihin vaaditaan lain mukaan taloyhtiön lupa.
Uusi maankäyttö- ja rakennuslaki on ollut työn alla pitkään. Edellinen laki on ollut voimassa 20 vuotta. Rakennusteollisuudessa uuden lain sisältö ei aiheuta vielä hurraa-huutoja.
Uuteen jätelakiin on tarkoitus siirtyä jo heinäkuun alusta. Osa uudesta jätelainsäädännöstä tulee voimaan portaittain vuosina 2022–2024. Uuden jätelain muutoksen taustalla ovat EU:n jäsenmailleen asettamat tavoitteet kierrätyksen lisäämiseksi.
Lainakattoa höllennettiin koronakriisin alussa 90 prosenttiin. Nyt se palautetaan koronakriisiä edeltävälle tasolle 85 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että lainanhakijalla pitää olla säästössä 15 prosenttia asunnon myyntihinnasta, 10 prosenttia ei enää riitä.
Hallituksen kaavaileman kotitalouksien velkakaton pitäisi olla noin viisinkertainen kotitalouksien vuosittaisiin bruttotuloihin nähden, jos vaikutukset halutaan pitää vähäisinä. Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi 40 000 euroa vuodessa bruttona tienaavalla saisi olla yhteensä enintään 200 000 euroa velkaa. Jos lainaa hakee yhdessä puolison kanssa, kummankin tulot lasketaan yhteen.
Suomalaisten taloustieteilijöiden selvä enemmistö (69 %) on sitä mieltä, että maapohjan kiinteistöverotuksella tulisi kerätä nykyistä enemmän verotuloja. Taloustieteilijöiden mielestä rakennukseen ja maapohjaan kohdistuvat kiinteistöverot laskevat asuntojen hintaa, koska ne tekevät niiden omistamisesta vähemmän houkuttelevaa. Vastaukset perustuvat Ekonomistipaneeliin, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli.
Korkein oikeus on tulkinnut, että asunto-osakeyhtiön osakkaalla oli oikeus asentaa osakehuoneistoonsa kuuluvalle parvekkeelle ilmalämpöpumppu siten, että sen sisä- ja ulkoyksikön välinen läpivienti oli tehty rakennuksen ulkoseinään. Tapauksessa taloyhtiön ylimmän kerroksen osakas oli pyytänyt yhtiön hallitukselta lupaa ilmalämpöpumpun jälkikäteiseen asentamiseen. Hallitus ei ollut lupaa myöntänyt.
Taloyhtiöiden remonttikustannukset voivat nousta, jos maankäyttö-¬ ja rakennuslain uudistukseen ujutettu vastuunjako toteutuu, epäilevät asiantuntijat. Hallitus haluaa puuttua rakentamisen laatuun Suomessa. Sen seurauksena maankäyttö- ja rakennuslakiin on tulossa mittava rakennushankkeiden virhevastuuta koskeva uudistus.
Kun asunto vaihtuu, tai sinne tehdään hankintoja ja remontteja, myös kotivakuutuksen turvan laajuus ja korvausmäärä on syytä tarkistaa. Tämä koskee yhtä lailla omistus- kuin vuokra-asujiakin. Kaikkein tärkeintä vaihdostilanteissa on, ettei kotivakuutusturva pääse katkeamaan.
Jos sijoittajat eivät tulevaisuudessa voi enää vähentää taloyhtiölainoja vuokratulojen verotuksessa, muutoksella voi olla raju vaikutus asuntomarkkinoihin. Näin näkevät alan asiantuntijat. Siitä he ovat eri mieltä, onko muutos hyvä vai huono.
Suomeen valmistellaan positiivista luottotietorekisteriä, jonka kautta luotonantajat voisivat nähdä reaaliaikaisesti luotonhakijan lainamäärät ja muut tulotiedot. Taloyhtiölainat ovat jäämässä ensimmäisessä vaiheessa ulos positiivisesta luottotietorekisteristä ja se on Isännöintiliiton mielestä ongelma. Isännöintiliitto vaatii oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa positiiviseen luottotietorekisteriin merkittäväksi mahdollisimman pian myös osuudet taloyhtiölainoista.
Tasavallan presidentin tänään vahvistama uusi asumisoikeuslaki parantaa asumisoikeusjärjestelmän kohtuuhintaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Se lisää myös asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja yksinkertaistaa asukasvalintaa. Suomessa on noin 50 000 asumisoikeusasuntoa, ja niissä noin 100 000 asukasta.