Hulevedet hallintaan järkevästi

Hulevesien hallintaan liittyviä kysymyksiä kysytään aika ajoin Kiinteistöliiton lakineuvonnasta. Mitä velvollisuuksia kiinteistönomistajalla tai toisaalta kunnalla on hulevesiin liittyen?

Hulevedellä tarkoitetaan sade- ja sulamisvesiä. Hulevettä kertyy rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennusten katoille tai muille pinnoille. Hulevettä syntyy rakennetussa ympäristössä erityisesti keväällä lumen sulamisen seurauksena, kesällä rankkasateiden aikana tai syksyn sateisina kausina. Myös rakennusten perustusten kuivatusvedet eli salaojavedet luetaan hulevesiin.

Mitä enemmän alueella on läpäisemätöntä pintaa, sitä nopeammin ja enemmän hulevettä syntyy. Hulevedet voivat sisältää haitta-aineita, jotka heikentävät purkuvesistöjen ja pohjavesien laatua. Hulevedet voivat myös aiheuttaa tulvia kaduilla, pihoilla ja viemäriverkostossa sekä purkuvesistöissään.

Hulevesien hallintaa koskevat säännökset lisättiin maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL, 132/1999) vuonna 2014 ja nämä säännökset ovat lain 13a luvussa. Samalla uudistettiin vesihuoltolakia, johon lisättiin luku 3a huleveden viemäröinnin järjestämisestä ja hoitamisesta.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan hulevesien hallinnan yleisenä tavoitteena on kehittää hulevesien suunnitelmallista hallintaa erityisesti asemakaava-alueella, imeyttää ja viivyttää hulevesiä niiden kerääntymispaikalla, ehkäistä hulevesistä ympäristölle ja kiinteistölle aiheutuvia haittoja ja vahinkoja sekä edistää luopumista hulevesien johtamisesta jätevesiviemäriin. Hulevesien hallinnalla tarkoitetaan hulevesien imeyttämiseen, viivyttämiseen, johtamiseen, viemäröintiin ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä.

Säännöksillä on täsmennetty hulevesien hallintaa koskevaa vastuunjakoa kiinteistön omistajan tai haltijan ja kunnan välillä. Lain mukaan kiinteistön omistaja tai haltija vastaa kiinteistönsä hulevesien hallinnasta. Kunta puolestaan vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Kiinteistön omistajan tai haltijan on lain mukaan johdettava kiinteistönsä hulevedet kunnan hulevesijärjestelmään, ellei niitä voida imeyttää kiinteistöllä tai johtaa vesihuoltolain tarkoittamaan vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkostoon.

Lain mukaan kunnan tulee huolehtia siitä, että ryhdytään tarvittaessa toimenpiteisiin kunnan hulevesijärjestelmän ja vesihuoltolaitoksen hulevesiviemäriverkoston toteuttamiseksi tai hulevesien hallitsemiseksi muulla tavoin. Kunta voi lain mukaan periä vuosittaisen maksun hulevesijärjestelmän vaikutusalueella olevien kiinteistöjen omistajilta tai haltijoilta hulevesijärjestelmästä aiheutuneiden kustannusten kattamiseksi. Vesihuoltolain mukaan kunta voi päättää, että vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnin järjestämisestä.

Kunta voi lain mukaan antaa tarkempia määräyksiä hulevesien hallinnasta. Tarvittaessa kunta voi antaa määräyksen kiinteistön omistajalle tai haltijalle hulevesistä aiheutuvan haitan poistamiseksi. Jos hulevesihaitan poistaminen vaatii usean kiinteistön yhteisiä järjestelyjä, kunta voi kiinteistönomistajan aloitteesta ja muita kiinteistönomistajia tai haltijoita kuultuaan määrätä haitan poistamiseksi ja hulevesien hallinnan järjestämiseksi tarpeellisista toimenpiteistä soveltaen kiinteistöjen yhteisjärjestelyä koskevia säännöksiä.

Artikkeli on julkaistu Suomen Kiinteistölehden numerossa 3/2022.

Pauliina Haapsaari

Kirjoittaja on vanhempi lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry:ssä.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

28.5.2015

Hallintaanottovaroitus tuli – mitä tehdä?

Vuokranantaja ällistyy, kun isännöitsijä seisoo oman kodin ovella hallintaanottovaroitus kourassa. Varoituksessa todetaan yhtiön ottavan vuokratun huoneiston yhtiön hallintaan, mikäli vuokralaisen aiheuttamat häiriöt eivät välittömästi lopu. Mitkä ihmeen häiriöt, ajattelee vuokranantaja.

1.7.2015

Osakkaan vuokralainen aiheuttaa häiriötä – mitä taloyhtiö voi tehdä?

Silloin tällöin tulee taloyhtiöissä esiin tilanteita, joissa osakkaan vuokralainen innostuu juhlimaan ja vuokra-asunnosta tulee aina auki oleva biletila. Tämä harvoin sopii taloyhtiön muille asukkaille, yöllä kun pitäisi nukkumaankin kyetä. Miten yhtiö pääsee tehokkaasti eroon häiritsevistä juhlijoista?

9.10.2018

Hallintaanotetun huoneiston vuokraaminen

Huoneiston hallintaanotolla tarkoitetaan tilannetta, jossa osakkeenomistaja menettää huoneiston hallinnan yhtiölle ja yhtiölle syntyy velvollisuus vuokrata huoneisto. Hallintaanottomenettely on sanktio osakkeenomistajan asunto-osakeyhtiölaissa säädettyjen velvollisuuksien rikkomisesta. Säännös laissa on tyhjentävä eikä hallintaanottoa voida käyttää muissa kuin laissa säädetyissä tilanteissa.

17.11.2021

Taloyhtiön on vaikea puuttua häiritsevään elämään – hallintaanottoa pidetään hankalana

Asunto-osakeyhtiöllä on oikeus ottaa osakkeenomistajan hallinnassa oleva huoneisto haltuunsa laissa määritellyin edellytyksin enintään kolmen vuoden ajaksi. Isännöintiliitto kertoo tiedotteessaan, että hallintaanottoa ei juuri käytetä, koska siinä on taloyhtiölle monia haasteita. Se on prosessina hidas eikä sitä voi tehdä kevyin perustein.