Asunto-osakeyhtiölaki on keskeisin taloyhtiöitä koskeva laki. Kuinka sitä tulkitaan käytännössä? Lakiasiantuntijamme kertovat.
Sähköautojen ja sähköisen asioinnin yleistyminen ovat esimerkkejä ilmiöistä, jotka tuovat tarvetta päivittää taloyhtiömuotoista asumista sääntelevää asunto-osakeyhtiölakia. Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki on ollut voimassa runsaat kymmenen vuotta, joiden aikana moni asia taloyhtiöissä on muuttunut. Kiinteistöliiton lakimiehet vastaavat vuosittain useisiin tuhansiin neuvontapuheluihin, joiden aiheet liittyvät taloyhtiöiden juridisiin pulmiin.
Viime kesänä voimaan tullut uusi tieliikennelaki on johtanut hankaliin pysäköintiongelmiin taloyhtiöiden pihoilla. Tieliikennelaki ei sisällä säännöstä, jonka mukaan pysäköinti yksityisellä alueella olisi kiellettyä ilman maanomistajan tai -haltijan lupaa. Säännöksen puuttumisen vuoksi yksityiset alueet, kuten taloyhtiön piha-alueet, jäivät kunnallisen pysäköinninvalvonnan ulkopuolelle.
Oikeudenkäyntikulut riita-asioiden pääkäsittelyssä jatkavat yhä kasvuaan. Vasta julkaistun tutkimuksen mukaan käräjäoikeuksissa ratkaistujen riita-asioiden määrä on vähentynyt, mutta käsittelyaika on pidentynyt, kirjoittaa Taloussanomat. Tutkimus (edilex.fi) liittyy hallitusohjelman kirjaukseen oikeudenkäyntikuluriskin alentamiseksi.
Kuntaliiton ja Ylen tekemässä kyselyssä viranomaiset tuovat esiin kiinteistönhaltijan jätteenkuljetusjärjestelmän ja jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmän aiheuttamat haasteet jätehuollon kehittämiselle ja viranomaistyölle. Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen koetaan toimivan paikoitellen puutteellisesti, mikä vaikeuttaa monin osin kunnan jätehuollon järjestämistä ja asettaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan. Jatkuva kuljetusasioiden ja niitä koskevien valituksien käsittely vie huomattavasti resursseja jätehuollon kehittämiseltä.
Kuluvan vuoden alusta lähtien EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolisten maiden kansalaisten on täytynyt hakea puolustusministeriöstä lupa kiinteistön hankkimiseen Suomesta. Uudistuksen on arveltu vaikuttavan myös ulkomaalaisen oikeuteen hankkia asunto-osakeyhtiön osakkeita Suomessa, kirjoittaa lakiasiantuntija Kiinteistöliiton blogissa. Lupaa edellyttävällä kiinteistön hankinnalla tarkoitetaan sellaista oikeustoimea, jolla hankitaan kiinteistön tai sen määräosan tai määräalan omistusoikeus.
Asunto-osuuskunta voisi olla hyvä vastaus asumisen kustannusten pienentämiseen erityisesti pääkaupunkiseudulla. Esteenä kuitenkin on, että aiheesta on liian hajanaista tietoa ja siltä puuttuu tarvittavaa sääntelyä sekä julkisen vallan muita toimia, kuten kaavoitusratkaisuja, ilmenee Pellervon Taloustutkimus PTT:n selvityksestä. Myös ARA:n takausmalli johtaa siihen, että nyt kehitteillä olevat asunto-osuuskunnat ovat lähinnä vuokra-asumispohjaisia – vaikka omistuspohjaiselle kohtuuhintaisen asumisen innovaatiolle […]
Kotkalainen taloyhtiö suunnittelee parvekkeiden lasitusta, josta maksaisivat myös ne, joilla ei ole parveketta. Lasituksen ja parvekkeiden kunnostuksen kustannukset jakautuisivat kaikkien osakkaiden kesken, vaikka yhtiössä on 12 yksiötä, joissa on ranskalainen parveke, kirjoittaa Kouvolan Sanomat (8.6.2020). Suomen Kiinteistöliiton avustava päälakimies Kristel Pynnönen kertoo, että kysymys on hyvin tyypillinen, ja asia on ratkaistu jopa korkeimmassa oikeudessa (KKO:2005:83).
Kallis hintakaan ei aina estä rakennusvirheitä. Uudisasunnon ostajat palkkaavat verattain harvoin ulkopuolisen tarkkailemaan rakennustyötä, kirjoittaa Helsingin Sanomat. Yksi keino pyrkiä ehkäisemään rakennusvirheitä on osakkeenostajien palkkaama rakennustyön tarkkailija, jonka voi palkata myös hitas-kohteisiin.
Korkein hallinto-oikeus määräsi vuosikirjapäätöksessään porvoolaisen taloyhtiön korjaamaan ilmanvaihtojärjestelmäänsä tupakansavun kulkeutumisen vuoksi. Kyseessä on tapaus, jossa omalla terassillaan tupakoivan asukkaan tupakansavua kulkeutui ilmanvaihtokanavan kautta naapurin asunnon sisätiloihin, kirjoittaa Yle. Rivitaloyhtiön asuntojen tuloilma-aukot sijaitsevat takapihalla terassin katoksen yläpuolella.
Aurinkoisena helatorstaina moni kaivaa grillin esiin ja ryhtyy ruuanlaittopuuhiin. Parvekkeella tapahtuvasta kokkailusta leviävät tuoksut saattavat herättää naapureissa muutakin kuin ruokahalun. Aihe näkyy keväisin myös Kiinteistöliiton lakineuvonnassa.
Kiinteistön omistaja nosti oikeuskanteen naapurin porakaivon tehnyttä yrittäjää vastaan, koska porakaivon teko oli johtanut kiinteistön kaivoveden tulon heikkenemiseen. Helsingin hovioikeus hylkäsi kanteen, sillä väitettä porakaivojen liiallisesta läheisyydestä ei pystytty osoittamaan, kirjoittaa Ilta-Sanomat. Vedentulon heikkenemistä valittanut vaati porakaivon asentaneelta yrittäjältä oikeuskulujen kanssa lähes 30 000 euron korvauksia.
Hajulukon avaaminen kuuluu nykyisin taloyhtiön vastuulle. Vuoden 2019 alussa vastuunjakotaulukkoa täsmennettiin, ja nyt hajulukon avaamisen katsotaan kuuluvan taloyhtiölle. Asukkaan täytyy kuitenkin muistaa pitää huolta altaan siisteydestä, kertoo Mtv Uutiset.