Jaakko Lindfors
Osakkaalla on asunto-osakeyhtiölain (AOYL) perusteella varsin laaja oikeus tehdä huoneistossaan erilaisia remontteja. Työläimpien ja kalleimpien remonttien joukkoon kuuluu esimerkiksi kylpyhuoneremontti. Kun kylpyhuoneessa sinänsä ole mitään teknistä vikaa, vaan osakas ryhtyy remonttiin sen takia, että kylpyhuoneen värimaailma ei miellytä ja se halutaan päivittää nykyajan mukaiseksi, puhutaan usein ns. mukavuusremontista. Tällaisen remontin osalta kaikista kuluista vastaa lähtökohtaisesti osakkeenomistaja itse.
Kokonaisvaltaisessa kylpyhuoneremontissa, jossa tila puretaan ns. betonille, joudutaan uusimaan myös vedeneristeet. Vaikka vedeneriste kuuluukin AOYL:n mukaan yhtiön kunnossapitovastuulle, osakas vastaa tällaisessa mukavuusremontissa myös vedeneristämisestä aiheutuvista kustannuksista. Osakas vastaa myös yhtiön kohtuullisista valvontakustannuksista. Ajatuksena on, että osakkaan mukavuusremontista ei tulisi aiheutua yhtiölle mitään kuluja.
Tärkeä huomioitava asia liittyy tilanteisiin, joissa osakkaan remontin yhteydessä kylpyhuoneesta paljastuu vesivahinko. Tällöin vastuu kylpyhuoneen korjaamisesta siirtyy yhtiölle. Yhtiö vastaa tällöin niin rakenteiden, vedeneristeen kuin pinnoitteidenkin ennallistamisesta yhtiön perustasoon. Lain näkökulmasta ei esimerkiksi riitä, että yhtiö korjaa vedeneristeeseen asti ja osakas hoitaa pinnat. Mikäli osakas haluaa tällaisen yhtiön korjauksen yhteydessä parantaa kylpyhuoneensa tasoa, osakas vastaa tasonparannuksen kustannuksista.
Artikkeli on julkaistu Suomen Kiinteistölehden numerossa 4/2022.
Jaakko Lindfors
Kirjoittaja on vanhempi lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry:ssä.
Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.
Kun asunto-osakeyhtiön huoneistossa menee jotain rikki, vian korjaamisesta vastaa joko osakas tai taloyhtiö. Vastuunjako menee lain mukaan niin, että osakas vastaa huoneiston sisäosien kunnossapidosta, kun taas yhtiön vastuulle kuuluvat rakenteet, eristeet ja perusjärjestelmät (mm. ilmanvaihto).
Kylpyhuoneremontit ovat taloyhtiön tavallisimpia remontteja. Osakkaat ja taloyhtiön edustajat harvoin kuitenkaan tietävät, miten kylpyhuoneen korjaus käytännössä hoidetaan ja kenen maksettaviksi korjauskustannukset kuuluvat. Kylppärit kuntoon – Käytännön opas taloyhtiölle -uutuuskirja auttaa ymmärtämään asiaa paremmin.
Taloyhtiön yhtiökokouspäätöksissä pääsääntö on yksimielisyys. Yksimielinen päätös syntyy useimmiten niin, että hallituksen päätösehdotukselle ei esitetä kokouksessa vaihtoehtoja eikä sitä vastusteta ja kokouksen puheenjohtaja toteaa päätöksen syntyneeksi hallituksen esityksen mukaisesti. Jos yksimielisyyttä ei saavuteta, eli samassa asiassa esitetään useampi päätösvaihtoehto, joista ei päästä yhteisymmärrykseen, on järjestettävä äänestys.