Varo saunoja ja laajennettuja kylpyhuoneita

Asuntoa ostaessa on syytä selvittää, mitä remontteja sen aiemmat omistajat ovat tehneet. Vuoden 2010 heinäkuun jälkeen tehdyt osakasremontit pitäisi ilmetä isännöitsijäntodistuksesta, mutta aiemmin tehtyjä remontteja siihen ei tarvitse merkitä, vaikka ne olisivat taloyhtiön tiedossa.

Erityisen tarkkana kannattaa olla, jos jonkin huoneen käyttötarkoitusta on muutettu. Keittiö on saatettu siirtää makuuhuoneen paikalle, vaatehuoneesta tehty sauna tai osa kylpyhuonetta. Tällaisia muutoksia on vanhoissa taloissa paljon. Joissakin kerrostaloissa ei esimerkiksi ole alun perin ollut kylpyhuoneita lainkaan, ja monissa taloissa kylpyhuoneet ovat olleet hyvin pieniä, minkä takia osakkaat ovat saattaneet laajentaa niitä.

Kunnollinen kylpyhuone helpottaa toki asumista ja asunnon vuokrausta, mutta laajennus voi tulla omistajalle kalliiksi, jos kylpyhuonetta joudutaan myöhemmin korjaamaan.

Jos esimerkiksi putkivuoto tai huonot vesieristykset kastelevat vaatehuoneeseen laajennetun kylpyhuoneen, taloyhtiön kunnossapitovastuuseen kuuluu putkien korjaaminen, rakenteiden kuivaaminen ja huoneiden palauttaminen alkuperäistä vastaavaan perustasoon. Tilavan kylpyhuoneen tilalle tulisi siis vaatehuone ja pieni kylpyhuone. Sama tilanne on edessä silloin, kun taloyhtiö putkiremontin yhteydessä purkaa kylpyhuoneen ja tekee sille peruskorjauksen.

Tämä tarkoittaa sitä, että kylpyhuoneen rakentaminen korjausta edeltäneisiin mittoihinsa tapahtuu osakkeenomistajan kustannuksella. Tämä pätee myös huoneistoon jälkikäteen rakennettuun saunaan ja uuteen paikkaan siirrettyyn keittiöön siltä osin kuin esimerkiksi siirretyn keittiön uudelleen rakentaminen aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia.

Mikäli käytetyn asunnon hallinnanluovutuksesta on kulunut alle kaksi vuotta, asunnon uusi omistaja voi mahdollisesti esittää asunnon virheen perusteella vaatimuksia myyjälle. Vaatimukset voivat olla kauppahinnan alennusta, kaupan purkamista tai vahingonkorvausta. Edellytys on kuitenkin, että ostaja on ilmoittanut havaituista virheistä kohtuullisessa ajassa. Kohtuullinen aika on yleensä varsin lyhyt, noin 3–4 kuukautta.

Virhe tarkoittaa, että asunto ei esimerkiksi vastaa sitä, mitä voidaan katsoa sovitun; se ei vastaa niitä tietoja, jotka myyjä on ennen kaupantekoa antanut asunnosta ja joiden voidaan olettaa vaikuttaneen kauppaan, tai myyjä on ennen kaupantekoa jättänyt antamatta ostajalle tiedon sellaisesta asuntoa koskevasta erityisestä seikasta, josta hänen täytyy olettaa tienneen ja josta ostaja perustellusti saattoi olettaa saavansa tiedon. Myös se luokitellaan virheeksi, että asunto on varustukseltaan, kunnoltaan tai muilta ominaisuuksiltaan merkittävästi huonompi kuin ostajalla on ollut perusteltua aihetta edellyttää.

Uuden omistajan kannattaa olla selvillä oikeuksistaan myös asioidessaan taloyhtiön kanssa. Taloyhtiö voi perätä korvauksia remontin tehneeltä omistajalta silloin, kun edellinen omistaja on suorittanut muutostyön huolimattomasti ja tällä tavalla aiheuttanut taloyhtiölle vahingon. Vastuu virheellisestä muutostyöstä ei sen sijaan siirry automaattisesti uudelle omistajalle.

Artikkeli on julkaistu Suomen Kiinteistölehden numerossa 4/2022.

Marina Furuhjelm

Marina Furuhjelm työskentelee lakimiehenä Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:ssä. Juristina hän on erikoistunut asunto- ja kiinteistöoikeuden kysymyksiin. Hän toimi myös nykyistä asunto-osakeyhtiölakia valmistelleen asunto-osakeyhtiölakityöryhmän sihteerinä. Aiemmin Furuhjelm on työskennellyt Isännöintiliitossa, Lakiasiaintoimisto Finessi Oy:ssä, RAKLI ry:ssä, Suomen Kiinteistöliitto ry:ssä sekä Suomen vuokranantajat SVA ry:ssä. Lisäksi hän on toiminut kuluttajariitalautakunnan jäsenenä.

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

taloyhtiösauna

22.6.2022

Taloyhtiösauna pesi kasvonsa

Taloyhtiösaunat tulevat takaisin. Yksityisten huoneistosaunojen sijaan taloyhtiöihin rakennetaan nyt nykyaikaisia yhteissaunoja, joiden varaus omaan käyttöön on helppoa. Taloyhtiösauna voi muistuttaa jopa kylpylää höyrysaunoineen ja porealtaineen.

Tähtiartikkeli

Tilaajille

20.12.2021

Iso isännöitsijätoimisto sai jo toisen varoituksen epäeettisestä toiminnasta – ei seuraamuksia

Oululainen isännöintiyritys Kiinteistötahkola on saanut Yle:n tietojen mukaan alan valvontaelimeltä jo toisen varoituksen kahden vuoden sisään. Molemmissa tapauksissa isännöintiyrityksen työntekijöitä oli valittu taloyhtiön hallitukseen valtakirjoilla. Hallituksessa työntekijät olivat estäneet taloyhtiötä vaihtamasta isännöintitoimistoa, vaikka tarjolla oli edullisempi sopimus kilpailijalta.

20.6.2022

If: sauna on toiseksi yleisin syy palovammoihin

Saunassa sattuu toiseksi eniten palovammoja, kertoo vakuutusyhtiö If. Palovammat syntyvät, kun kosketaan kiukaaseen tai kuumaan veteen. Saunassa tulisi aina liikkua varovasti ja toimia maltilla, eikä sinne saa mennä humalassa.

17.2.2022

Valaisinpalot lisääntyivät, kiuaspalot vähenivät – eniten sähköpaloja aiheuttaa lieden varomaton käyttö

Sähkölaitteesta tai -asennuksesta alkaneita tulipaloja oli vuonna 2021 enemmän kuin vuonna 2020, mutta vähemmän kuin viitenä aiempana vuonna. Sähköpalolla tarkoitetaan tulipaloa, joka saa syttymisenergiansa suoraan sähköstä, esimerkiksi liedestä, kiukaasta, kylmälaitteesta, valaisimesta tai sähköasennuksesta. – Yleensä sähköpalon taustalla on sähkölaitteen väärä tai virheellinen käyttö, asennus tai huollon laiminlyönti, Tukesin sähköpaloasiantuntija Jukka Lepistö sanoo.