Asunto-osakeyhtiölaki on keskeisin taloyhtiöitä koskeva laki. Kuinka sitä tulkitaan käytännössä? Lakiasiantuntijamme kertovat.
Hallituksen kaavaileman kotitalouksien velkakaton pitäisi olla noin viisinkertainen kotitalouksien vuosittaisiin bruttotuloihin nähden, jos vaikutukset halutaan pitää vähäisinä. Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi 40 000 euroa vuodessa bruttona tienaavalla saisi olla yhteensä enintään 200 000 euroa velkaa. Jos lainaa hakee yhdessä puolison kanssa, kummankin tulot lasketaan yhteen.
Suomalaisten taloustieteilijöiden selvä enemmistö (69 %) on sitä mieltä, että maapohjan kiinteistöverotuksella tulisi kerätä nykyistä enemmän verotuloja. Taloustieteilijöiden mielestä rakennukseen ja maapohjaan kohdistuvat kiinteistöverot laskevat asuntojen hintaa, koska ne tekevät niiden omistamisesta vähemmän houkuttelevaa. Vastaukset perustuvat Ekonomistipaneeliin, joka on riippumaton akateeminen asiantuntijapaneeli.
Korkein oikeus on tulkinnut, että asunto-osakeyhtiön osakkaalla oli oikeus asentaa osakehuoneistoonsa kuuluvalle parvekkeelle ilmalämpöpumppu siten, että sen sisä- ja ulkoyksikön välinen läpivienti oli tehty rakennuksen ulkoseinään. Tapauksessa taloyhtiön ylimmän kerroksen osakas oli pyytänyt yhtiön hallitukselta lupaa ilmalämpöpumpun jälkikäteiseen asentamiseen. Hallitus ei ollut lupaa myöntänyt.
Taloyhtiöiden remonttikustannukset voivat nousta, jos maankäyttö-¬ ja rakennuslain uudistukseen ujutettu vastuunjako toteutuu, epäilevät asiantuntijat. Hallitus haluaa puuttua rakentamisen laatuun Suomessa. Sen seurauksena maankäyttö- ja rakennuslakiin on tulossa mittava rakennushankkeiden virhevastuuta koskeva uudistus.
Kun asunto vaihtuu, tai sinne tehdään hankintoja ja remontteja, myös kotivakuutuksen turvan laajuus ja korvausmäärä on syytä tarkistaa. Tämä koskee yhtä lailla omistus- kuin vuokra-asujiakin. Kaikkein tärkeintä vaihdostilanteissa on, ettei kotivakuutusturva pääse katkeamaan.
Jos sijoittajat eivät tulevaisuudessa voi enää vähentää taloyhtiölainoja vuokratulojen verotuksessa, muutoksella voi olla raju vaikutus asuntomarkkinoihin. Näin näkevät alan asiantuntijat. Siitä he ovat eri mieltä, onko muutos hyvä vai huono.
Suomeen valmistellaan positiivista luottotietorekisteriä, jonka kautta luotonantajat voisivat nähdä reaaliaikaisesti luotonhakijan lainamäärät ja muut tulotiedot. Taloyhtiölainat ovat jäämässä ensimmäisessä vaiheessa ulos positiivisesta luottotietorekisteristä ja se on Isännöintiliiton mielestä ongelma. Isännöintiliitto vaatii oikeusministeriölle antamassaan lausunnossa positiiviseen luottotietorekisteriin merkittäväksi mahdollisimman pian myös osuudet taloyhtiölainoista.
Tasavallan presidentin tänään vahvistama uusi asumisoikeuslaki parantaa asumisoikeusjärjestelmän kohtuuhintaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Se lisää myös asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja yksinkertaistaa asukasvalintaa. Suomessa on noin 50 000 asumisoikeusasuntoa, ja niissä noin 100 000 asukasta.
Sähköautojen ja sähköisen asioinnin yleistyminen ovat esimerkkejä ilmiöistä, jotka tuovat tarvetta päivittää taloyhtiömuotoista asumista sääntelevää asunto-osakeyhtiölakia. Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki on ollut voimassa runsaat kymmenen vuotta, joiden aikana moni asia taloyhtiöissä on muuttunut. Kiinteistöliiton lakimiehet vastaavat vuosittain useisiin tuhansiin neuvontapuheluihin, joiden aiheet liittyvät taloyhtiöiden juridisiin pulmiin.
Viime kesänä voimaan tullut uusi tieliikennelaki on johtanut hankaliin pysäköintiongelmiin taloyhtiöiden pihoilla. Tieliikennelaki ei sisällä säännöstä, jonka mukaan pysäköinti yksityisellä alueella olisi kiellettyä ilman maanomistajan tai -haltijan lupaa. Säännöksen puuttumisen vuoksi yksityiset alueet, kuten taloyhtiön piha-alueet, jäivät kunnallisen pysäköinninvalvonnan ulkopuolelle.
Oikeudenkäyntikulut riita-asioiden pääkäsittelyssä jatkavat yhä kasvuaan. Vasta julkaistun tutkimuksen mukaan käräjäoikeuksissa ratkaistujen riita-asioiden määrä on vähentynyt, mutta käsittelyaika on pidentynyt, kirjoittaa Taloussanomat. Tutkimus (edilex.fi) liittyy hallitusohjelman kirjaukseen oikeudenkäyntikuluriskin alentamiseksi.
Kuntaliiton ja Ylen tekemässä kyselyssä viranomaiset tuovat esiin kiinteistönhaltijan jätteenkuljetusjärjestelmän ja jätteenkuljetuksen kaksoisjärjestelmän aiheuttamat haasteet jätehuollon kehittämiselle ja viranomaistyölle. Kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen koetaan toimivan paikoitellen puutteellisesti, mikä vaikeuttaa monin osin kunnan jätehuollon järjestämistä ja asettaa asiakkaat eriarvoiseen asemaan. Jatkuva kuljetusasioiden ja niitä koskevien valituksien käsittely vie huomattavasti resursseja jätehuollon kehittämiseltä.