Paperiset asunto-osakekirjat historiaan

Taloyhtiöiden arjessa tapahtuu suuri muutos. Vuoden alussa perustettiin sähköinen osakehuoneistorekisteri (ASREK), johon kerätään vähitellen kaikkien asunto-osakkeiden tiedot ja omistajamerkinnät. Tietojen siirto vanhojen asunto-osakeyhtiöiden osalta aloitetaan tämän kevään aikana. Taloyhtiöiden tulee siirtää osakeluettelo itse rekisteriin. Uutuusopas ASREK ja sähköinen osakehuoneistorekisteri -opas taloyhtiölle (Kiinteistöalan Kustannus Oy) neuvoo taloyhtiöitä muutoksen läpiviennissä.

Omistajatiedot sähköiseen palveluun

Tällä hetkellä asunto-osakkeiden omistajatiedot ovat hajallaan yhtiöiden itse ylläpitämissä osakeluetteloissa. Nyt tiedot kootaan Maanmittauslaitoksen ylläpitämään sähköiseen rekisteriin. Siirrettävänä on noin kahden miljoonan suomalaisen asunto-omistustiedot. Uudet taloyhtiöt on perustettava 1.1.2019 lähtien aina sähköisesti ja näiden yhtiöiden omistajatietoja ylläpidetään perustamisesta lukien Maanmittauslaitoksen sähköisessä rekisterissä.

– Vanhojen asunto-osakeyhtiöiden tulee siirtää tietonsa sähköiseen rekisteriin 1.5.201931.12.2022 välisenä aikana. Tiedot eivät siirry itsestään, vaan taloyhtiön on tehtävä siirto itse. Siirron jälkeen taloyhtiö ei enää ylläpidä osakkaistaan osakeluetteloa, vaan sitä ylläpitää Maanmittauslaitos huoneistotietojärjestelmässä, kertoo vanhempi lakiasiantuntija Virpi Hienonen Suomen Kiinteistöliitosta. Hän on kirjoittanut uudistuksesta käytännön oppaan taloyhtiöille.

Paperisista osakekirjoista luovutaan

Uudistus tuo myös velvollisuuksia osakkaille. Osakkaiden tulee itse siirtää oman omistuksensa tiedot sähköiseen rekisteriin ­­– taloyhtiö ei tee sitä heidän puolestaan. Rekisteröintiä voi kuitenkin hakea vasta sen jälkeen, kun taloyhtiö on siirtänyt osakeluettelon ylläpidon Maanmittauslaitokselle.

– Sen jälkeen, kun yhtiö on siirtänyt osakeluettelon ylläpidon Maanmittauslaitokselle ja osakkeiden omistaja vaihtuu esimerkiksi asuntokaupan yhteydessä, uuden omistajan on haettava rekisteröintiä osakehuoneistorekisteriin, Hienonen selostaa.

Samalla kun omistajan tiedot rekisteröidään sähköiseen rekisteriin, paperinen osakekirja mitätöidään.

– Paperista osakekirjaa ei voi mitätöidä itse, vaan se mitätöidään Maanmittauslaitoksessa. Mitätöidyn osakekirjan voi halutessaan saada maksua vastaan itselleen muistoksi, Hienonen toteaa.

Arki muuttuu, uutuusopas neuvoo

Sähköinen osakehuoneistorekisteri tuo mukanaan muutoksia, mutta myös helpotuksia. Omistajatiedot ovat jatkossa helposti saatavissa sähköisessä palvelussa, asunto-osakkeiden siirto ja panttaus voidaan tehdä sähköisesti, tuhansien ihmisten työtaakka helpottuu.

– Taloyhtiön arjessa sähköinen rekisteri vaikuttaa muun muassa isännöitsijäntodistukseen, yhtiökokouskäytäntöihin ja lunastusmenettelyyn, Hienonen kertoo.

Uutuusopas ASREK ja sähköinen osakehuoneistorekisteri – opas taloyhtiölle neuvoo käytännönläheisesti, mitä sähköinen osakehuoneistorekisteri tarkoittaa taloyhtiöiden näkökulmasta, ja antaa ohjeet muutoksen toteuttamiseen. Oppaan on kustantanut Kiinteistöalan Kustannus Oy.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.6.2017

Pääkaupunkiseudulla suurimmat asuntovelat

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 97 220 euroa vuonna 2016, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Edellisvuodesta keskimääräinen asuntovelka kasvoi reaalisesti 1,2 prosenttia. Eniten asuntovelkaa oli pääkaupunkiseudun asuntokunnilla, keskimäärin 133 630 euroa.

25.1.2019

Asuntovelallisilla asuntokunnilla asuntovelkaa keskimäärin 98 740 euroa

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli vuonna 2017 velkaa keskimäärin 219 prosenttia käytettävissä olevista rahatuloistaan. Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli alle 35-vuotiaiden asuntokunnilla, joilla oli velkaa keskimäärin hieman yli kolme kertaa vuositulojen verran. Asuntovelkaa asuntovelallisilla asuntokunnilla oli keskimäärin 98 740 euroa, mikä oli 0,8 prosenttia edellisvuotista enemmän.

1.7.2015

Asuntovelat kasvoivat vain Ahvenanmaalla ja pääkaupunkiseudulla

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 94 400 euroa vuonna 2014, ilmenee Tilastokeskuksen velkaantumistilastosta. Edellisvuoteen verrattuna asuntokuntien keskimääräinen asuntovelka pieneni reaalisesti 230 euroa. Keskimääräinen asuntovelka oli suurin pääkaupunkiseudulla, 126 500 euroa ja pienin Pohjois- ja Itä-Suomessa, 79 200 euroa.

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti