Mies osti heinäkuussa 2018 asunto-osakkeen keskisuomalaisesta pikkukaupungista. Pienkerrostalo oli rakennettu vuonna 1971 ja kun huoneisto oli liki alkuperäiskunnossa, remontille oli tarvetta. Keittiökaapeilla oli ikää jo 47 vuotta ja pientä pintaremonttiakin oli tarpeen tehdä.
Remontin aloituspäivänä isännöitsijä kävi paikalla ja antoi muutosilmoituslomakkeen, joka piti toimittaa taloyhtiölle. Osakkeenomistaja ei kuitenkaan lappuja täytellyt, sillä hänen mielestään kyseessä oli pelkkä pintaremontti, joka ei taloyhtiön lupia tarvinnut.
Näin jäi tärkeä asbestikartoitus tekemättä.
YHTIÖ sai tietää aloitetusta remontista vasta 3–4 päivää myöhemmin, kun pihaan ilmestyi siirtolava, jonne purkutavarat oli tarkoitus toimittaa. Remontti keskeytettiin, ja taloyhtiö teetti asbestikartoituksen.
Sen seurauksena paljastui, että keittiöstä purettu välitilan laatoitus oli sisältänyt asbestia.
Asbestikartoituksen yhteydessä tehtiin myös mittava siivousoperaatio, sillä asbestia oli levinnyt ilmanvaihtojärjestelmiin ja taloyhtiön käytäviin. Vasta vahingon paljastumisen jälkeen huoneiston omistaja teki taloyhtiölle ilmoituksen remontista.
Taloyhtiö lähetti asbestin kartoituksesta ja poistosta sekä siivouksesta hieman yli 7 000 euron laskun huoneiston omistajalle. Tämä ei kuitenkaan laskua suostunut maksamaan, sillä hänen mukaansa osakehuoneistoa koskevassa isännöitsijätodistuksessa ei ollut merkintää asbestista.
KUN LASKUN maksajasta ei tullut yksimielisyyttä, riita eteni Keski-Suomen käräjäoikeuteen. Taloyhtiön edustajat painottivat oikeudessa, että remontin aloittaneella tuoreella huoneiston omistajalla oli ollut tiedossa asbestiriski jo kaupantekohetkellä.
Asbestiriskin takia taloyhtiö olikin ottanut käyttöön myös kunnossapitotöitä koskevan ilmoitusmenettelyn, jolla varmistetaan avattavien rakenteiden sisältö ennen remonttitöiden aloittamista.
Keski-Suomen käräjäoikeus katsoi myös taloyhtiön toiminnallaan aiheuttaneen 25 prosenttia vahingoista, koska asbestista ei löytynyt merkintää isännöitsijätodistuksesta. Marraskuussa 2020 annetussa päätöksessä se velvoitti asunnon haltijan maksamaan vahingonkorvauksia vajaat 5 300 euroa, jonka lisäksi maksettavaksi tuli puolet taloyhtiön oikeudenkäyntikuluista eli vajaat 5 500 euroa.
Molemmat osapuolet valittivat ratkaisusta, ja tapaus eteni Vaasan hovioikeuteen. Siellä maksumieheksi määrättiin lokakuun alussa annetussa tuomiossa yksin huoneistoa luvattomasti remontoinut mies.
Hänet velvoitettiin maksamaan taloyhtiön vaatimat vahingonkorvaukset, reilut 7 000 euroa korkoineen, minkä lisäksi maksettavaksi tuli taloyhtiön lähes 22 000 euron oikeudenkäyntikulut.
Lisäksi miehen huolehdittavaksi jäivät myös omat 13 500 euron oikeudenkäyntikulut kahdesta oikeusasteesta. Asbestikartoituksen tekemättä jättämiselle tuli hintaa näin ollen yli 42 000 euroa.
Haastemies on tuomioistuimen virkamies, jonka tehtävänä on etsiä ja antaa erilaisia tiedoksiantoja niiden saajille lain antamassa määräajassa. Taloyhtiö voi käyttää haastemiestä antaessaan tiedoksi asiakirjan, esimerkiksi hallintaanottovaroituksen asukkaalle tai osakkaalle.
Enimmillään mökin omistava joutuu maksamaan kaksinkertaisia kunta- ja aluekohtaisia maksuja verrattuna edullisimpaan kuntaan. Kalleimmalla paikkakunnalla Savonlinnassa vapaa-ajan asunnon ja tontin kiinteistöveroon, sähköön ja jätemaksuihin menee vuodessa 1 279 euroa. Matalimmat kuntakohtaiset maksut sen sijaan ovat Pohjanmaalla sijaitsevassa Mustasaaressa.
Korkein hallinto-oikeus on ratkaissut isännöintialan kilpailunrajoitusta koskevat valitukset ja määrännyt isännöintialan yhtiöille ja Isännöintiliitolle markkinaoikeutta korkeammat seuraamusmaksut. Seuraamusmaksut vaihtelevat 60 000 eurosta neljään miljoonaan euroon.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna nousseet edelleen voimakkaasti. Kustannusnousu kuitenkin rauhoittui viimeiseen kahteen vuoteen verrattuna, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään