Vesimittariin lukeman perusteella saatu lasku ei välttämättä ole oikein

Asunnon uumenissa, lähellä vesijohtoverkon pääsulkuventtiiliä, tikittää vesimittari. Kun asukas lotraa vettä putkistoihin, mittarin viisarit liikkuvat hiljalleen eteenpäin. Säännöllisin väliajoin huoltomies saapuu tarkistamaan mittarin lukeman, jonka perusteella postiluukkuun kolahtaa vesimaksu.

Asukas maksaa vain käyttämästään vedestä. Järjestely kuulostaa oikeudenmukaiselta ja aukottomalta. Tosiasia on kuitenkin se, että vesimittari ei aina toimi niin kuin pitäisi. Pahimmassa tapauksessa asukas pulittaa vedestään moninkertaisen summan suhteessa todelliseen käyttöönsä.

Asuntoihin asennettavia eli huoneistokohtaiset vesimittarit yleistyivät Suomessa viimeistään vuonna 2011, kun uusi rakentamismääräys velvoitti taloyhtiöt asentamaan mittarit rakennettaviin taloihin.

− Erikoista oli, että vaikka mittarit oli pakko asentaa, vettä ei tarvinnut alkaa laskuttaa lukemien perusteella. Mittarit ovat siis saaneet juosta vapaasti, mutta niihin päin ei välttämättä ole edes vilkaistu. Vasta tänä vuonna uusi direktiivi määrää toisin, kertoo Kiinteistöliiton LVI-asiantuntija Arto Kemppainen.

Uusissa taloissa vesimittari sanelee nykyisin poikkeuksetta vesimaksun hinnan. Vanhoissa taloissa päätösvalta vesimittareista on edelleen taloyhtiöllä itsellään. Jos taloon on suunnitteilla linjasaneeraus, tehtävälistalle on otettava myös vesimittareiden asentaminen.

Uunituoreen direktiivin vuoksi uusista mittareista täytyy tehdä etäluettavia. Näin asukas voi tarkkailla vedenkulutustaan vaikkapa puhelimen ruudulta. Lukemaa ei enää tarvitse metsästää arvoituksellisista paikoista.

− Etäluentaominaisuus ei silti poista sitä, että mittarissa on oltava näyttö ja siihen vapaa pääsy, Tukesin ylitarkastajat Sari Hemminki ja Heikki Koivula korostavat.

Mekaaniset mittarit voivat olla ongelmallisia

Monessa talossa etäluettava mittari on pelkkä haavekuva. Käytössä on edelleen mekaanisia mittareita, joihin liittyy asiantuntijoiden mukaan ongelmia. Ensinnäkin ne voivat olla niin kiperästi tai ahtaasti sijoiteltuja, että asukkaan on mahdotonta niitä lukea.

− Ohjeiden mukaan vanhanmalliset mittarit asennetaan vaakaputkeen näyttötaulu ylöspäin. Jos mittari on esimerkiksi alakaton sisällä, ohjeen mukainen asennus hankaloittaa sen lukemista merkittävästi, Arto Kemppainen toteaa.

Asiantuntijoiden tiedossa on sekin, että vesimittarit antavat joissakin taloyhtiössä todistettavasti virheellisiä lukemia. Toisin sanoen mittari saattaa näyttää, että mökillä viikkokausia lomaillut ihminen olisi laskenut samaan aikaan asunnossaan roiman määrän vettä. Yhtä lailla mittarin luku voi olla todellista kulutusta pienempi. Epäluotettavan tuloksen taustalla on todennäköisimmin huolimattomasti tai väärin tehty asennustyö.

Isännöintiliiton lakiasiantuntija Jenni Valkama sanoo, että etenkin 2010-luvun alkupuoliskon putkiremonttihankkeissa on saatettu myös valita liian edullisia tai taloyhtiölle sopimattomia vesimittarimalleja. Jos tähän yhtälöön lisää vielä huonosti tehdyn asennuksen, soppa on valmis. Asukas saattaa huomata oudon vesimaksun heti – tai sitten päätyä maksamaan liikaa omasta vedenkulutuksestaan vuosien ajan.

Mittarin ikä vaikuttaa luotettavuuteen

Mekaaniset mittarit kestävät Kemppaisen mukaan käytössä korkeintaan 7–10 vuotta. Sitten ne on vaihdettava. Uudemmat, paristokäyttöiset ultraäänimittarit kuluvat käytössä vähemmän. Valmistajat ovatkin luvanneet niiden kestävän käytössä jopa 15–16 vuoden ajan. Mittarin käyttöikään vaikuttavat muun muassa raakaveden laatu ja putkistojen kunto.

− Veden ominaisuudet, kuten siinä olevat hiukkaset tai happamuus, voivat vaikuttaa vesimittarin käyttöikään. Nyrkkisääntö on, että mitä puhtaampaa vesi on, sitä paremmin mittari pysyy kunnossa, Sari Hemminki summaa. Tämän vuoksi vesimittarinvirhelukemien suuruus voi alkaa vähitellen kasvaa.

Mekanismi voi kulua tai tukkiutua, jolloin pyöriminen hidastuu. Tai sitten sihtiin kertyy likaa, jolloin vesi virtaa turhan nopeasti, ja lukema kasvaa todellista kulutusta suuremmaksi.

Vastuu mittarien toimivuudesta lankeaa taloyhtiölle. Jos hallituksen korviin kantautuu epäilyksiä mittarin toimivuudesta, yhtiön pitäisi selvittää asia. Näin ei aina käy, sillä kynnys ryhtyä toimeen on ylimääräisten kulujen vuoksi suuri.

Vesimittareita on noin 45 prosentissa kaikista asuinkerrostaloista

Osassa taloista mittarit eivät määritä vesilaskun summaa, vaikka ne olisi asennettu. Tällainen ilmiö on Valkaman mukaan vallalla etenkin pääkaupunkiseudulla.

− Taustalla voi olla se, että mittarit on todettu väärin asennetuiksi, tai vain se, ettei kulutusperusteista laskutusta ole koettu tarpeelliseksi. Se voi tuoda pelkästään lisää kustannuksia taloyhtiölle.

Mittareiden ei myöskään ole todettu juurikaan muuttaneen asukkaiden vedenkulutustottumuksia.

− Uskon, että valveutuneet osakkaat ovat olleet tietoisia vedenkulutuksen kustannuksista jo ennen mittareita, Kemppainen sanoo.

Asiantuntijat kannustavat taloyhtiöitä erityiseen huolellisuuteen. Ennen kuin yhtiö alkaa muuttaa vesimaksujen perusteita, mittareiden toimivuus olisi selvitettävä. Jos mittarit on korjattava tai uusittava, ensimmäiseen tarjoukseen ei kannata tarttua.

−Pelkkä mittarin kauppahinta ei paljasta kokonaiskustannuksia. Taloyhtiön olisi syytä ottaa suunnittelija mukaan ja kartoittaa, mitä asennus vaatii. Urakoitsijat on myös hyvä kilpailuttaa, Kemppainen linjaa.

Vesimittareiden pulmista huolimatta asiantuntijat näkevät, että oikein asennettuna ne ajavat asiansa.

− Vuorokautisen vedenkulutuksen vaihteluväli voi olla asuntojen välillä satoja litroja. Sitä on selkeämpää veloittaa huoneistokohtaisen kulutuksen perusteella kuin vaikkapa lämmitysenergiaa, Koivula sanoo.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

9.11.2018

Kiinteistö- ja rakentamismarkkinat painottuvat yhä selkeämmin pääkaupunkiseudulle

Pääkaupunkiseudun väestönkasvu on omaa luokkaansa Suomessa ja edellyttää aktiivisen rakentamisen jatkumista. Rakentamisen määrä pääkaupunkiseudulla kasvaakin edelleen ensi vuonna, vaikka Suomen tasolla määrän odotetaan pysähtyvän tai kääntyvän laskuun. Pääkaupunkiseudun asuntoaloitusten määrä on kasvanut voimakkaasti kuluvan vuoden kesän lopulle saakka, mutta rakennuslupien reipas lasku ennakoi käänteen tapahtuvan loppuvuonna.

5.2.2018

Taloudesta tietoa osakkaille kerran viikossa

Tiedotus toimii monissa taloyhtiöissä ja isännöintiyrityksissä hyvin. Usein taloyhtiön taloutta koskevat asiat tulevat kuitenkin osakkaille vasta yhtiökokouskutsun liitteissä. Niiden näkeminen tuoreeltaan lisää avoimuutta.

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

27.2.2018

Hypo: Asuntohinnat laskuun myös kasvukeskuksissa

Asuntojen hinnat kääntyivät laskuun tammikuussa, nyt myös kasvukeskuksissa. Edes Helsinki tai Tampere eivät välttäneet prosentin kahden laskua tammikuussa joulukuuhun verrattuna. Hintojen laskun taustalla on kasvavaa tarjontaa (myönteistä) ja supistuvaa kysyntää (negatiivista), alueesta riippuen.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti