Putkiremontin hinta yllättää usein taloyhtiön osakkaat ja hallitukset. Pelkkä neliöhinta ei kerro koko totuutta, sillä kustannukset muodostuvat monista tekijöistä – talon rakenteista, remontin laajuudesta ja osakkaiden valinnoista.
Perinteinen linjasaneeraus maksaa taloyhtiön osakkaalle keskimäärin 50 000 euroa asuntoa kohden. Neliöhinnat liikkuvat yleensä 500–1500 eurossa.
– Huoneistokohtainen hinta antaa realistisemman kuvan putkiremontin hinnasta. Esimerkiksi 60 ja 40 neliön asunnolle kokonaiskustannus on lähes sama, mikäli kummassakin asunnossa on kylpyhuoneita vain yksi, sanoo Susteran taloyhtiöpalveluiden osastonjohtaja Jarno Nurminen.
Taloyhtiön putkiremontin hinta pitää sisällään urakka- ja asiantuntijapalveluista syntyvät kulut. Myös rakennuslupamaksut, tiedotus, rahoituskulut ja mahdolliset lisätyöt lasketaan mukaan budjettiin. Urakkaan kuuluvia maksuja ovat työvoima-, materiaali- ja työmaakulut. Asiantuntijapalveluita taas suunnittelusta, projektinjohdosta, kuntotutkimuksista ja valvonnasta syntyvät kustannukset.
Osakkaalle syntyy myös taloyhtiön yhteisten kulujen lisäksi muita kustannuksia. Taloyhtiön remontin hintaan ei sisälly erikoislaatat, lattialämmitykset tai muut peruspakettiin kuulumattomat ratkaisut. Lisäksi remontti vaatii usein tilapäismajoitusta, josta syntyy osakkaalle lisäkustannuksia.
Taloyhtiön putkiremontteja toteutetaan hyvin erilaisilla laajuuksilla. Putkiremonttiin voi kuulua viemäri- ja vesiputkien, ilmanvaihto-, tele- ja sähköjärjestelmien sekä märkätilojen kunnostamista tai uusimista. Remontti voidaan myös laajentaa huoneistoista talon yleisiin tiloihin, kuten saunaan tai pesutupaan.
– Erilaisten järjestelmien ja tilojen remontoiminen yhtä aikaa on suositeltavaa. Kun esimerkiksi perinteisessä putkiremontissa uusitaan LVISA-järjestelmien lisäksi märkätilat, se tulee 20 prosenttia erillisiä remontteja halvemmaksi.
– Kaikkea kannattaa harvoin kuitenkaan remontoida kerralla. Me projektipäälliköt autamme taloyhtiöitä järkevän kokonaisuuden valinnassa.
Putkiremontin hintaan vaikuttaa paitsi sisältö se, millainen talo on remontin kohteena. Esimerkiksi kiinteistön koolla, iällä, rakenneratkaisuilla ja huoneistojen määrällä on merkitystä.
– Suuremmassa talossa hinta on asuntoa kohden usein edullisempi, koska kustannukset jakautuvat useamman osakkaan kesken.
Monimuotoinen jugend-rakennus on kalliimpi kuin suoralinjainen elementtitalo, jossa työt ovat usein suoraviivaisempia ja nopeampia. Saman ikäisissä rakennuksissa voi myös olla vaihtelua.
– Esimerkiksi osassa 1960–70-luvulla rakennetuista kerrostaloista on tehdasvalmisteiset, suoraan paikalleen nostetut peltikylpyhuoneet. Ratkaisussa putket kulkevat niin sanotun kopin rakenteiden sisällä, mikä tekee rakenteisiin pääsyn haastavammaksi ja siten remontoinnin kalliimmaksi.
Putkiremontin laatutaso koostuu huoneistojen ja yleisten tilojen materiaali- kaluste- ja viimeistelyvalinnoista. Yleensä se jaetaan perus-, keski- ja korkeatasoisiin ratkaisuihin. Perustasolla tarkoitetaan edullisia ja toimivia perusratkaisuja, keskitasolla hieman laadukkaampia materiaaleja ja kalusteita, ja korkealla tasolla kylpylämäisiä ratkaisuja.
– Laattojen ja kalusteiden vaikutus remontin hintaan on luultua vähäisempi. Kustannus on tyypillisesti satasia huoneistoa kohti.
Putkiremontin hinta muodostuu ennen kaikkea remontin laajuudesta ja talon rakenteista. Materiaalivalinnat vaikuttavat yllättävän vähän, kun taas talon ikä ja tekniset ratkaisut voivat nostaa kustannuksia merkittävästi. Hyvä suunnittelu ja kokonaisuuden hallinta ovat avain kustannustehokkaaseen lopputulokseen.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet edellisvuotta vähemmän. Monissa kunnissa nousu on erittäin nopeaa. Eniten kasvoivat vesi- ja kaukolämpökustannukset, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Järvenpää on kiinteistökustannuksiltaan Uudenmaan alueen ja samalla koko Suomen kallein kunta, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä. Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Tuusula ja Vihti.
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat koko maassa nousseet keskimäärin 3,4 prosenttia. Lounais-Suomessa kustannukset nousivat eniten Porissa ja vähiten Raisiossa.
Sähkön siirtohinnat vaihtelevat suuresti eri yhtiöiden välillä. Selvityksen mukaan kalleimman ja halvimman yleissiirron perusmaksun välillä eroa on noin 36 euroa kuukaudessa. Vertailussa ovat mukana Suomen kaikki jakeluverkkoyhtiöt.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään