Taloyhtiön hallituksen jäsenille kymppitonnien lasku remontoinnista ilman yhtiökokouksen päätöstä

Pohjoissavolaisen rivitaloyhtiön hallituksen puheenjohtajan huoneistossa havaittiin sisäilmaongelmia. Terveysvaaran vuoksi remontti päätettiin tehdä pikaisesti.

Remonttipäätöstä ei kirjattu hallituksen pöytäkirjaan. Remonttia ei myöskään kilpailutettu, ja se tehtiin tuntityönä.

Huoneiston korjausta esiteltiin remontin aloittamisen jälkeen pidetyissä ylimääräisissä yhtiökokouksissa. Kokousten pöytäkirjoihin ei kirjattu päätöksiä eikä kustannusarvioita remontista.

Seuraavan vuoden keväällä remontin kustannukset alkoivat selvitä taloyhtiön asukkaille. Puheenjohtajan huoneistoremonttiin kului 55 772 euroa. 94 neliöisen huoneiston remontointiin oli käytetty 707,5 työtuntia.

Taloyhtiön mielestä hallitus ei olisi saanut päättää kyseisen suuruisesta remontista ilman yhtiökokouksen valtuutusta. Yhtiökokous ei myöntänyt vastuuvapautta aiemmalle hallitukselle. Yhtiö nosti vahingonkorvauskanteen entistä puheenjohtajaa, entistä hallituksen jäsentä, entistä isännöitsijätoimistoa ja entistä isännöitsijää vastaan.

Jo käräjäoikeus tuomitsi

Iltalehti kertoo, että käräjäoikeuden mukaan remontti oli pääosin perusteeton ja sen toteuttamistapa aiheutti yhtiölle liian suuret kustannukset. Remontista aiheutui yhdelle osakkaalle liiallista tason parannusta muiden osakkaiden kustannuksella.

Käräjäoikeus velvoitti puheenjohtajan, isännöitsijän ja isännöitsijätoimiston yhteisvastuullisesti suorittamaan taloyhtiölle vahingonkorvausta 45 000 euroa viivästyskorkoineen.
Hallituksen jäsenen käräjäoikeus velvoitti osallistumaan yhteisvastuullisesti vahingonkorvauksen suorittamiseen 4 500 eurolla.

Vastaajat valittivat asiasta Itä-Suomen hovioikeuteen. Sen mukaan puheenjohtaja oli esteellinen päättäessään oman huoneistonsa remontin aloittamisesta. Puheenjohtajan menettelyä ei tehnyt hyväksyttäväksi se, että remontissa korjattiin taloyhtiön kunnossapitovastuulle kuuluneita rakenteita, tai perustelu, että remontin yhteydessä saadut tiedot olisivat hyödyllisiä myöhemmin tehtävissä muissa huoneistoremonteissa.

Ratkaisevaa oli se, että remontti aloitettiin ilman yhtiökokouksen päätöstä eikä yhtiökokous sitä myöhemminkään hyväksynyt.

Kokonaisuudessaan hovioikeuden mukaan muodostui kuva siitä, että korjaustyöt vain saatettiin yhtiökokouksen tietoon. Yhtiökokouksella ei ollut tosiasiallista mahdollisuutta päättää remontin aloittamisesta, toteuttamistavasta eikä kustannuksista.

Isännöitsijäkin vastuussa

Isännöitsijän osalta hovioikeus totesi, ettei isännöitsijä olisi saanut ryhtyä järjestämään taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan huoneiston remonttia pelkästään tämän puhelinsoiton perusteella. Isännöitsijän olisi pitänyt varmistaa, että remontin tekemisestä oli päätetty asianmukaisesti.

Hovioikeus katsoi, etteivät vastaajat osoittaneet menetelleensä asiassa huolellisesti.

Käräjäoikeuden tuomitsemaa 45 000 euron vahingonkorvausta ei ollut hovioikeuden mukaan aihetta alentaa. Hovioikeus kuitenkin vapautti vastaajat velvollisuudesta suorittaa asunto-osakeyhtiölle käräjäoikeuden tuomitsemat 25 000 euron oikeudenkäyntikulut korkoineen.

Taloyhtiön hovioikeudenkäyntikuluja vastaajat joutuvat korvaamaan 14 043 euroa.