Häiriköintiä ja huumepiikittelyä rappusten alla – Oikeuden mielestä asukasta ei saanut häätää

Helsingin Sanomat uutisoi turkulaisnaisen saamasta häädöstä ja sen yllättävästä lopputuloksesta oikeudessa. Nainen asui isossa taloyhtiössä, jonka omistaa suuri turkulainen vuokranantaja. Häätöyritykset johtuivat naisen, hänen puolisonsa sekä pariskunnan vieraiden metelöinnistä. Vieraat muun muassa piikittivät huumeita taloyhtiön rappusten alla.

Taloyhtiö antoi naiselle ensin huomautuksen loppuvuonna 2020 ja tammikuussa 2021 varoituksen. Lopulta vuokranantaja hääti naisen, mutta tämä riitautti häädön. Käräjäoikeus käsitteli asiaa viime vuonna. Vuokranantaja toi oikeuteen todisteina muun muassa useita häiriöilmoituksia, kirjallisen huomautuksen ja varoituksen.

Häiriöilmoitusten todistusarvoa laski se, että ne oli tehty nimettöminä. Oikeus ei pystynyt varmistumaan siitä, että häiriöilmoitukset olivat eri henkilöiden kirjoittamat, niin kuin isännöitsijä ilmoitti.

Päälakimies Tarik Ahsanullah Suomen Vuokranantajat ry:stä kertoo, että vuokranantajan tehtävänä on näyttää riitatilanteessa häiriöt toteen. Lain mukaan häiriöiden merkityksen pitää olla vähäistä suurempi.

– Vuokranantajan pitää aloittaa dokumentointi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Asukkailta vastaanotettavia häiriöilmoituksia ei kannata ottaa nimettöminä vastaan, Ahsanullah painottaa.

Omalla nimellä tehty ilmoitus mahdollistaa sen, että ilmoituksen tekijä voidaan kutsua tarvittaessa todistamaan oikeuteen.

– Jos naapurissa häiriköidään, asukkaan kannattaa tehdä ilmoitus sähköpostitse isännöitsijälle, Ahsanullah opastaa.

Todisteet eivät riittäneet

Kun turkulaisen taloyhtiön asukas riitautti väitteen häiritsevästä elämästä, kirjalliset todisteet kuten varoitukset ja häiriöilmoitukset eivät oikeuden mukaan riittäneet osoittamaan häiritsevää elämää.

Vaikka useat naapurit ilmoittivat taloyhtiölle häiriöistä, oikeudessa oli todistamassa pääasiassa sellaisia henkilöitä, kuten isännöitsijä ja asukastoimikunnan puheenjohtaja, jotka olivat kuulleet tapahtumista toisen käden tietona.

Päälakimies Ahsanullahin mukaan häätöprosessin suurin epäkohta on se, että poliisipartioiden raportteja ei saa käyttää häätöriidoissa todistusaineistona.

Apulaisoikeusasiamiehen vuonna 2011 tekemän päätöksen mukaan poliisiraportit ovat salassa pidettäviä yksityiselämää koskevia tietoja. Vuokranantaja tai asunto-osakeyhtiö ei ole oikeutettu saamaan poliisiraporttien tietoja, sillä ne eivät ole julkisuuslaissa tarkoitettuja asianosaisia.

Ahsanullah peräänkuuluttaa Helsingin Sanomissa lakimuutosta, sillä nykytilanne on hänen mukaansa kohtuuton.

– Nyt naapureita pitää kutsua todistajaksi kertomaan, että he ovat nähneet poliisipartion saapuvan kohteeseen tai kokeneet itse häiriöitä. Todistaminen voi olla epämieluisa tehtävä ja pahimmillaan todistaja ei uskalla kertoa mitään havainnoistaan, Ahsanullah sanoo.

Turkulaisnaisen tapauksessa kävi ilmi, että häädetty oli soitellut ainakin yhdelle naapurilleen, kun hän oli kuullut naapurin todistavan oikeudenkäynnissä.

Ongelmana myös oikeusprosessien pitkä kesto

Metelöivän asukaan häätäminen asunnosta voi viedä vuoden. Pitkäkestoinen oikeusprosessi on varsinkin yksityisille vuokranantajille kohtuuton.

– On todella kohtuutonta, että vuokranantaja joutuu odottamaan vuoden häiriöiden ja maksamattomien vuokrien kanssa sitä, että oikeusvaltio toimii. Samoin tilanne on kohtuuton häiriöitä kärsivien asukkaiden kannalta, Ahsanullah sanoo Helsingin Sanomille.

Turkulaisnainen joutuu nyt muuttamaan pois asunnostaan. Taloyhtiö haki vuokrasopimuksen purkamista myös sillä perusteella, että naisella oli ollut pitkään vuokria rästissä, ja tämä oli maksanut vuokransa yleensä myöhässä. Tämä peruste riitti sopimuksen purkamiseen.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

14.3.2022

Taloyhtiön hallituksen jäsenille kymppitonnien lasku remontoinnista ilman yhtiökokouksen päätöstä

Pohjoissavolaisen rivitaloyhtiön hallituksen puheenjohtajan huoneistossa havaittiin sisäilmaongelmia. Terveysvaaran vuoksi remontti päätettiin tehdä pikaisesti. Remonttipäätöstä ei kirjattu hallituksen pöytäkirjaan.

24.5.2021

Korkein oikeus linjasi: Ilmalämpöpumpun saa asentaa parvekkeelle

Korkein oikeus on tulkinnut, että asunto-osakeyhtiön osakkaalla oli oikeus asentaa osakehuoneistoonsa kuuluvalle parvekkeelle ilmalämpöpumppu siten, että sen sisä- ja ulkoyksikön välinen läpivienti oli tehty rakennuksen ulkoseinään. Tapauksessa taloyhtiön ylimmän kerroksen osakas oli pyytänyt yhtiön hallitukselta lupaa ilmalämpöpumpun jälkikäteiseen asentamiseen. Hallitus ei ollut lupaa myöntänyt.

25.5.2018

Timo Nieminen – rakentava vaikuttaja

Kiinteistöliiton tuore puheenjohtaja Timo Nieminen on pitkän linjan rakentaja. Työssään hän on tottunut sovittamaan yhteen erilaisia näkökulmia ja tavoitteita, mikä on vaatinut asettumista myös vastapuolen asemaan. Tälle kokemukselle on käyttöä valtakunnallisessa järjestössä, jota on rakennettu jo toista vuosisataa.

26.3.2019

Kevään laki- ja tulkintamuutokset toivat parannuksia taloyhtiöiden arkeen

Taloyhtiötapahtumassa on mahdollisuus tutustua lisää taloyhtiöiden arkea uudistaneisiin lakimuutoksiin ja -tulkintoihin, toisin sanoen ASREK:iin ja kunnossapitovastuutulkintojen muutoksiin. Kiinteistöliitto Uusimaan vanhempi lakimies, varatuomari Mia Pujals luennoi näistä molemmista päivänpolttavista aiheista rautaisella ammattitaidolla. Selvitetään kuitenkin, mitä luennoitsijamme itse ajattelee näistä muutoksista?

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti