Suomessa on lähes 370 000 valtion tukemaa vuokra-asuntoa, joissa asukasvaikuttaminen on tärkeä osa talojen oikea-aikaista kunnossapitoa ja viihtyisyyttä.
Asukkaiden äänen kuuluminen on turvattu yhteishallintolailla, joka antaa vuokratalojen asukkaille, asumisoikeuden haltijoille sekä osaomistustalojen vähemmistöosakkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuuksia omaa asumistaan koskevissa asioissa.
Yli 30 vuotta voimassa ollutta lakia halutaan tarkentaa. Siinä määriteltäisiin, mihin vuokratalojen asukkaat ovat oikeutettuja osallistumaan ja toisaalta, millaisia velvollisuuksia vuokrataloyhteisöillä tulisi olla.
Laissa säädettäisiin myös vuokrataloyhteisöjen ja asukkaiden välisten yhteistyöelinten oikeuksista osallistua koko vuokrataloyhtiötä koskevien asioiden valmisteluun.
Asukaskokoukset valitsisivat edelleen ehdokkaat vuokrataloyhtiön hallituksen asukasjäseniksi, ja jatkossa myös 15–17-vuotiaat asukkaat saisivat äänioikeuden ja mahdollisuuden osallistua yhteishallintoon.
Asukkailla olisi myös oikeus valita yhteisökohtainen talouden ja hallinnon valvoja, ja asukkaiden edustaja olisi jatkossa mukana taloyhtiöiden laajojen peruskorjaushankkeiden suunnittelussa ja toteutuksen seurannassa.
Valtuus yhteishallinnon toteutumisen valvontaan ja tarvittaessa uhkasakkojen langettamiseen ehdotetaan annettavaksi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAlle.
Tällä hetkellä vuokranmääritysyksikköön kuuluvien talojen asukkailla on asukasdemokraattinen oikeus osallistua valmisteluun ja antaa lausuntoja muun muassa talousarvioesityksestä, vuokranmääritysesityksestä, talousarvioon sisällytettävistä korjaustoimenpiteistä, pitkänajan korjaussuunnitelmista, huoltosopimuksen sisällöstä sekä isännöinnin ja huoltotehtävien järjestämisestä.
Asukkailla on lisäksi oikeus valvoa hoito-, huolto- ja korjaustoimenpiteiden toteutusta sekä oikeus päättää talon järjestyssääntöjen sisällöstä, yhteisten autopaikkojen, saunojen, pesutupien ja vastaavien tilojen vuokraus- ja jakamisperiaatteista sekä askartelu- ja kerhohuoneiden ja vastaavien tilojen käytöstä.
Lausuntoja valtion tukemien vuokratalojen asukkaiden ja omistajien yhteishallintoa koskevan lakiesityksen luonnoksesta voi antaa 18.3.2022 asti Lausuntopalvelu.fi -palvelussa.
Tasavallan presidentin tänään vahvistama uusi asumisoikeuslaki parantaa asumisoikeusjärjestelmän kohtuuhintaisuutta ja läpinäkyvyyttä. Se lisää myös asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja yksinkertaistaa asukasvalintaa. Suomessa on noin 50 000 asumisoikeusasuntoa, ja niissä noin 100 000 asukasta.
Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?
Iitin Vuokratalot on vaatinut rivitalojen vuokralaisia poistamaan takapihoiltaan vuokralaisten itse kustantamat trampoliinit kolmen viikon varoitusajalla. Vaatimuksen piirissä on noin 20 vuokralaista, kirjoittaa Kouvolan Sanomat (18.6.2020). Asukkaille lähetetyssä kirjeessä todetaan, että jos asukkaat eivät pura ja poista trampoliinejaan itse 1.7.2020 mennessä, huoltoyhtiö poistaa ne ja laskuttaa asukkaita poistosta.
Ympäristöministeriö on julkaissut selvityksen ARA-asuntojen korjaamisesta esteettömiksi ja ikääntyneiden asumiseen sopiviksi. Selvityksessä tarkastellaan asuntojen korjaamista etenkin väestöltään vähenevien kuntien kannalta, mutta samoja ratkaisuja voidaan toteuttaa kaikissa vuokrataloyhtiöissä. Remontoimalla asuntoja esteettömiksi ARA-asuntojen asukaskunta voisi painottua jatkossa enemmän juuri ikääntyneisiin.