Sanni Nuutinen
Rasitteella tarkoitetaan kiinteistön oikeutta käyttää tai vastaavalla tavalla hyödyntää toisen kiinteistön aluetta tai toisella kiinteistöllä sijaitsevaa rakennusta. Tavallisimpia rasitteita ovat esimerkiksi erilaiset kulkuyhteysrasitteet sekä ajoneuvojen pitämistä varten perustetut rasitteet. Kiinteistöön kohdistuvat ja sen hyväksi perustetut rasitteet ilmenevät kiinteistörekisteristä.
Rasitteet perustetaan pääsääntöisesti osapuolten laatiman kirjallisen sopimuksen pohjalta. Rasitettu ja oikeutettu kiinteistö voivat rasitesopimuksessa sopia rasitetta tarkemmin määrittelevistä ehdoista kuten esimerkiksi kohteen hoidosta, kunnossapidosta sekä kustannusten jakamisesta. Rasitesopimukset voivat aiheuttaa tulkintaristiriitoja, jos sopimusehdot on laadittu rakentamisvaiheessa vuosikymmeniä sitten ja sopimus on joltain osin puutteellinen.
Riitatilanteissa on muistettava, että rasitteet perustetaan pääsääntöisesti pysyvänä oikeutena, jolloin ne ovat voimassa ikuisesti. Rasitteiden muuttaminen tai poistaminen yksipuolisesti on mahdollista vain laissa määritellyissä tilanteissa. Vastaavasti kynnys rasitesopimuksen tai sen ehdon sovittelulle on tyypillisesti hyvin korkealla. Siksi taloyhtiön olisi hyvä käydä läpi mahdolliset kiinteistöään koskevat rasitesopimukset ja tarvittaessa pyrkiä neuvottelemaan sopimusten täydentämisestä tai muuttamisesta asianosaisten kesken ennakollisesti ennen kuin tulkintaristiriitoja pääsee syntymään.
Artikkeli on julkaistu Suomen Kiinteistölehden numerossa 1/2022.
Sanni Nuutinen
Kirjoittaja on lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa ry:ssä.
Korkein hallinto-oikeus antoi kesäkuun lopulla ratkaisunsa isännöintialan kartellista. Kartellissa Isännöintiliitto ja kuusi isännöintiyritystä sopivat 2014–2017 keskenään isännöintipalvelujen hinnoista ja pyrkivät korottamaan valtakunnallisesti isännöintitoimialan hintatasoa.
Taloyhtiön hallituksen on syytä olla perillä siitä, mitä isännöinnistä ja kiinteistönhuollosta on sovittu ja mitä niistä maksetaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan puheenjohtajista kuitenkin vain neljännes kertoo tuntevansa isännöintisopimuksen kohtuullisesti.
Järvenpää on kiinteistökustannuksiltaan Uudenmaan alueen ja samalla koko Suomen kallein kunta, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä. Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Tuusula ja Vihti.
Kiinteistönhoitajan töihin kuuluu niin asiakkaiden kohtaamista, teknistä ylläpitoa kuin erilaisia korjaus- ja huoltotehtäviä sekä piha-alueiden hoitoa. Parasta työssä onkin sen vaihtelevuus, vuoden vaihteessa kiinteistönhoitajaksi valmistunut Max Miettunen arvioi.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään