Taloyhtiön kiinteistöverot ja verotuspäätös kannattaa tarkistaa

Kiinteistöveron merkityksen kasvaessa myös taloyhtiöissä on yhä enemmän alettu pohtia, onko yhtiön kiinteistöverotus toimitettu oikein perustein. Kiinteistöverotus toimitetaan pitkälti automatisoidusti ilman ihmistyötä. Kiinteistönomistajien onkin ensiarvoisen tärkeää varmistaa, ettei verotus sisällä vuotuista verotasoa perusteettomasti korottavia virheellisyyksiä.

Kiinteistövero on tekninen objektivero, joka määrätään vuosittain kiinteistön omistajalle kiinteistön teknisten ominaisuuksien perusteella. Koska kiinteistöverotuksessa sovellettava verotusarvo määritellään kirjanpidosta ja tulo- sekä muusta verotuksesta erillisen arvostamiskriteeristön perusteella, kiinteistöverotuksen haasteet liittyvät pitkälti arvostamisongelmaan. Verotusarvon laskennassa sovellettava arvostamiskriteeristö on vaikeaselkoinen ja monilta osin tulkinnanvarainen. Kuitenkin myös taloyhtiöissä voidaan muutamin yksinkertaisin toimenpitein selvittää ainakin, mitä virheriskejä verotuspäätös mahdollisesti sisältää.

Verotuspäätöksestä tulisi ensinnäkin varmistaa, että vero on tullut määrätyksi oikealle taholle. Käytännössä tämä tapahtuu tarkistamalla, että verotuspäätökselle on merkitty ainoastaan yhtiön suorassa omistuksessa olevat rakennukset ja maa-alueet. Erityisesti vuokramaalla toimivien taloyhtiöiden on tässä yhteydessä syytä erityiseen tarkkuuteen, sillä maapohjan, jolla rakennukset sijaitsevat, ei tule sisältyä yhtiön veropohjaan.

Seuraavaksi tulisi varmistaa, että verotus on toimitettu oikealla veroprosentilla. Maapohjan osalta sovellettavaksi tulee yleinen kiinteistöveroprosentti, joka kiinteistön sijaintikunnasta riippuen asettuu välille 0,93–2,00 prosenttia. Asuinrakennusten osalta vero määrätään puolestaan alennetulla veroprosentilla, joka on 0,41–1,00 prosenttia.

Lopuksi verotuspäätöksestä tulisi selvittää kiinteistön arvostamistapa. Taloyhtiössä tulisi siten varmistaa ensinnäkin se, että rakennuksen käyttötarkoitukseksi on merkitty esimerkiksi ”asuinkerrostalo”. Mikäli rakennuksen nimi antaa aihetta epäillä, että arvostaminen on voitu toimittaa virheellisesti, asia on syytä selvittää tarkemmin.

Lisäksi arvostamisen osalta on hyvä tarkistaa, että rakennuksen valmistumisvuosi on merkitty oikein. Mikäli rakennuksen valmistumisvuodeksi tai vaihtoehtoisesti ikäalennusten laskentavuodeksi on merkitty jokin muu kuin rakennuksen valmistumisvuosi, on syytä selvittää, mistä tämä voisi johtua. Mikäli tiedossa on, että rakennuksessa on suoritettu laajoja korjaus- tai perusparannustoimenpiteitä valmistumisen jälkeen, on myös syytä selvittää, kuinka nämä ovat tulleet huomioiduiksi kiinteistöverotuksessa.

Siitä huolimatta, että edellä kuvatut tarkistustoimenpiteet eivät takaa verotuksen oikeellisuutta, niiden avulla kyetään monesti havaitsemaan ainakin oleellisimmat virheriskit. Mikäli tarkistuksen yhteydessä herää epäily verotuksen virheellisyydestä, mahdolliset virheet voidaan selvittää ja oikaista asiantuntijan avustuksella.

Artikkeli on julkaistu Suomen Kiinteistölehden numerossa 9/2021.