Kunnallisveroprosentit muuttuvat ensi vuoden alussa soteuudistuksesta johtuen. Muutokset eivät ulotu kiinteistöverotukseen, joten kunnat saavat muuttaa niitä lain mahdollistamissa rajoissa. Monet kunnat ovatkin laskemassa kiinteistöveroaan.
Kiinteistöveroa on tänä vuonna kerätty lähes 2,1 miljardia euroa, kertoo Verohallinto. Reilu kolmannes kiinteistöverosta tulee Uudeltamaalta. Suurin osa kiinteistöveron maksajista on henkilöasiakkaita.
Kiinteistöliitto vaatii, että kiinteistöveron korotusta kohtuullistetaan. Kiinteistöveron korotus olisi näillä näkymin suuri myös vuonna 2024. Liitto on jättänyt asiasta kirjelmän valtiovarainministerille.
Kiinteistövero uhkaa ensi vuonna nousta historiallisen korkeaksi, kun rakennuskustannusindeksin vuosimuutos nousee, varoittaa Rakli. Kiinteistövero on jo nyt kiinteistöjen suurin kustannuserä. Indeksikorotuksen myötä se saattaisi kansalaiset vaikeuksiin.
Kiinteistöverotuksen uudistusta koskevaa hallituksen esitystä ei anneta eduskunnalle tällä hallituskaudella. Hallitus on arvioinut, että nykyisessä tilanteessa ei ole syytä antaa eduskunnalle uudistusesitystä, joka lisäisi taloudellista epävarmuutta asumisen kustannusten noustessa.
Kiinteistöveroa ollaan uudistamassa, mutta Suomen Kiinteistöliitto ei ole tyytyväinen esitykseen. Sen mukaan uudistusten vaikutuksia pitäisi selvittää vielä paremmin ennen eduskunnalle luovuttamista.
Kiinteistöveron uudistaminen on parhaillaan lausuntokierroksella. Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli näkee, että uudistus uhkaa johtaa kohtuuttomiin korotuksiin yksittäisissä kiinteistöissä. Raklin mukaan lainsäädännöllä luodaan samalla kiinteistö- ja rakentamisalalle suurta epävarmuutta, sillä maapohjan verotusarvon määrittelyn hintakartat on tarkoitus julkaista vasta vuoden 2023 aikana.
Kiinteistöveron merkitys kasvaa, mikä on saanut yhä useamman taloyhtiön edustajat pohtimaan, onko niiden kiinteistöverotus toimitettu oikein. Kiinteistövero määrätään vuosittain kiinteistönomistajille kiinteistön teknisten ominaisuuksien perusteella. Kiinteistönomistajien kannattaa varmistaa, ettei se sisällä virheellisyyksiä.
Kaikista kiinteistöveron maksajista 92,5 prosenttia on henkilöitä ja kuolinpesiä. Osakeyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden osuus on viidennes ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden 15 prosenttia. Loput 14 prosenttia jakautuvat julkisyhteisöjen ja niiden liikelaitosten, seurakuntien ja muiden välille.
Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan asumiskustannukset nousevat ennakoitua enemmän. Nousu vaihtelee paljon riippuen asuinpaikasta ja talosta. – Nyt horisontissa näkyy useampia riskejä nopeamman kustannuskehityksen osalta, vastaa Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus Yle:lle.
Kiinteistöveron valtakunnallinen kertymä on kasvanut vuodesta 1993 viime vuoden loppuun mennessä viisinkertaiseksi. Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilän mielestä kiinteistön omistamisesta ei pitäisi rangaista. − Veronkantomielessä on helppoa ja ymmärrettävää ajatella, että verotetaan sellaista omaisuutta, mikä ei pysty pakenemaan maasta.
Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipideosastolla 31.5., että kiinteistöverosta tulee kunnille yhä tärkeämpi verotulojen lähde. Kiinteistöveron tuotto on kasvanut tasaisesti, vaikka isoja uudistuksia ja valtakunnallisia korotuspäätöksiä ei ole toteutettu muutamaan vuoteen. Vuodesta 2009 vuoteen 2020 Helsingin, Espoon ja Vantaan kiinteistövero on noussut 95 prosenttia.