EU-parlamentti hyväksyi 14. maaliskuuta lakiehdotuksen, jolla pyritään nopeisiin energiatehokkuuden parannuksiin kiinteistöissä. Tavoite on hyvä, mutta valitut keinot eivät ole järkeviä, arvostelee Kiinteistöliitto Uusimaa.
Asuntojen ylläpidon suurin kuluerä on lämmitys, joka on samalla suurin päästölähde. Kulujen ja päästöjen vähentäminen tulee Kiinteistöliitto Uusimaan mukaan aloittaa kiinteistötekniikan, kuten lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien oikeista säädöistä.
Seuraava askel olisi liiton mukaan uusia ajoissa kaikki käyttöikänsä päässä olevat tai muuten huonosti toimivat talotekniset järjestelmät, jolloin energiatehokkuus yleensä paranee. Vasta kolmas askel on energiatehokkuusinvestointien tekeminen. Kiinteistöliitto Uusimaan mukaan EU-tasolla yritetään pakottaa kiinteistönomistajat aloittamaan tästä viimeisestä askeleesta.
EU-parlamentin esityksen perusteissa on liiton mukaan paljon korjattavaa, sillä Suomen rakennuskanta on jo tätä nykyä energiatehokkuudeltaan Euroopan parhaimmistoa.
– Lakiehdotuksen energiatehokkuuslukujen laskennassa ei esimerkiksi oteta lainkaan huomioon kaukolämmön tuottamistapaa. Kivihiilellä tai puhtaasti uusiutuvilla energialähteillä tuotettu kaukolämpö antavat esityksessä samat kertoimet, jolloin myös kiinteistön energiatehokkuutta kuvaava luokka määräytyy väärin, kertoo liiton LVI-asiantuntija Janne Laksola.
Pääkaupunkiseutu on Suomen kallein asuinalue. Asuinkiinteistöjen kalleus nostaa myös kiinteistöverotuksen perusteena käytettäviä arvoja sekä tontin että rakennusten osalta. Vuoden 2022 kiinteistöverosta yli kolmannes kertyi pk-seudun kiinteistöistä, vaikka asuinkiinteistöjen veroprosentti Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on lakisääteisellä alarajalla.
– Kyseessä on piiloprogressio, joka nostaa asumisen kokonaisverotuksen pääkaupunkiseudulla selvästi muuta maata kireämmäksi. Lainsäädännöllä ei tule asettaa liian korkeita alarajoja kiinteistöveroprosentteihin, vaan kuntien on annettava itse päättää kiinteistöverotuksensa tasosta, toteaa Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilä.
Vuokralla asuvien asuntokuntien määrä ylitti miljoonan rajan vuonna 2023, kertoo Tilastokeskus. Samalla asuntokuntien määrä lisääntyi, kun yksin asuminen lisääntyi. Omistusasuminen on silti edelleen yleisin asumismuoto Suomessa.
Kiinteistöliitto Uusimaa tapasi kesäkuun puolessa välissä Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalveluiden ohjausryhmän osana tiivistä yhteistyötä. Kuulumisten vaihdon lisäksi puhuttiin päivittyvästä rakentamislaista ja lupaprosessin kehittämisestä.
Uuden komission myötä asuminen nousee EU:ssa tärkeäksi puheenaiheeksi seuraavien viiden vuoden aikana. Näin uskoo eurooppalaisten kiinteistönomistajien etujärjestön UIPIn pääsihteeri Emmanuelle Causse, joka vieraili Suomessa syyskuussa.
Ennusteiden mukaan vieraskielisen väestön osuus kaksinkertaistuu Suomessa 15 vuodessa. Tämä muokkaa tulevia asuintarpeita etenkin suurissa kaupungeissa. Vieraskielisistä asuntokunnista lähes kolme neljästä asuu vuokralla, kun kotimaisissa kieliryhmissä omistusasuminen on yhä yleisin asumisen muoto.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään