Kunnallisveroprosentit muuttuvat ensi vuoden alussa. Sote-uudistuksen rahoituslaki määrää, että Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentit laskevat 12,64 prosenttiyksikköä ja vastaava summa siirtyy valtion verotukseen. Manner-Suomen kunnat eivät siis voi muuttaa vuoden 2023 kunnallisveroprosenttejaan.
Sote-uudistuksesta johtuvat rajoitukset eivät ulotu kiinteistöverotukseen, joten kunnat saavat muuttaa myös ensi vuonna kaikkia kiinteistöveroprosenttejaan lain mahdollistamissa rajoissa. Kunnista 19 onkin laskemassa kiinteistöveroaan, kertoo Suomen Kuntaliitto.
Vakituisen asunnon kiinteistöveroa laskee 15 kuntaa, ja yleistä kiinteistöveroprosenttiaan muuttaa 12 kuntaa. Näistä laskijoita on puolet. Valtaosa veromuutoksia tehneistä kunnista on pieniä kuntia.
Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio pitää yllättävänä kiinteistöveromuutosten vähäisyyttä ja runsasta laskijoiden määrää.
– Vaikka tulevaisuus on sumuinen, kunnat haluavat veropäätöksillään tukea asukkaitaan, kun asumisen ja elämisen kustannukset nousevat vauhdikkaasti. Verokevennykset suunnataan erityisesti vakituisen asunnon kiinteistöveroon, Punakallio toteaa.
Erityisasiantuntija Pekka Montellin mukaan kuntien ensi vuoden verotulot näyttävät poikkeuksellisen hyviltä. Tämä johtuu hänen mukaansa siitä, että kunnille kertyy vuonna 2023 aiempien vuosien korkeammilla veroprosenteilla laskettuja verotuloja.
Yleinen kiinteistöveroprosentti
Veroa nostavat: Alavus, Kontiolahti, Tervo, Siikajoki, Keitele, Raahe
Veroa laskevat: Salla, Vehmaa, Lieto, Loppi, Paimio, Pelkosenniemi
Vakituisen asunnon kiinteistöveroprosentti
Veroa nostavat: Alavus, Kontiolahti, Keitele, Raahe
Veroa laskevat: Kittilä, Mäntsälä, Rautjärvi, Salla, Siikajoki, Teuva, Vaasa, Vehmaa, Kruunupyy, Laihia, Simo, Taipalsaari, Tervola, Pyhäjoki, Pelkosenniemi
Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti
Veroa nostavat: Alavus, Kolari, Miehikkälä, Keitele, RaaheVeroa laskevat: Kaavi, Loppi, Pelkosenniemi
Jos kiinteistöön on viime vuonna tehty suuria parannuksia, ne pitää ilmoittaa kiinteistöveroilmoituksella Verohallinnolle. Isoja parannuksia ovat esimerkiksi vesijohdon, viemärin tai koneellisen ilmastoinnin lisääminen.
Yksi taloyhtiön tilinpidon perussääntö on, ettei viivan alle jää verotettavaa tulosta. Myös kiinteistöveron kanssa kannattaa olla tarkkana, varsinkin jos taloyhtiössä on tehty kiinteistön kuntoa kohentavia remontteja. Hyvällä taloussuunnittelulla taloyhtiö säästää selvää rahaa.
Varsinkin vesi ja jätehuolto ovat tänä vuonna kallistuneet nopeasti edellisvuoteen verrattuna, kun taas sähköenergia on halventunut. Tiedot ilmenevät Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Järvenpää on kiinteistökustannuksiltaan Uudenmaan alueen ja samalla koko Suomen kallein kunta, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä. Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Tuusula ja Vihti.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään