Verohallinto on tänä vuonna kerännyt kiinteistöveroa lähes 2,1 miljardia euroa, mikä on 84 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna. Kasvua selittää pääasiassa rakennusten jälleenhankinta-arvojen korotus, joka on seurausta rakennuskustannusindeksin noususta.
Kiinteistöveron tuotosta reilu kolmannes (34,8 prosenttia) tulee Uudellamaalla sijaitsevista kiinteistöistä. Seuraavaksi eniten veroa maksettiin Pirkanmaalla (8,6 prosenttia) ja Varsinais-Suomessa (7,6 prosenttia).
− Uudenmaan verotuottoa selittää ensisijaisesti maapohjan ja rakennusten verotusarvot, jotka ovat selkeästi muuta maata korkeampia. Lukumääräisesti kiinteistöveron piirissä olevista rakennuksista Uudellamaalla sijaitsee noin 13 prosenttia, Verohallinnon ylitarkastaja Matti Luokkanen sanoo.
Sen sijaan Pohjois-Karjalan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan osuus kiinteistöveron tuotosta on yhteensä hieman alle 5 prosenttia.
Kaikista kiinteistöveron maksajista lukumääräisesti suurin osa on henkilöasiakkaita (92,4 prosenttia). Euromääräisesti henkilöasiakkailta kerätty vero muodostaa kuitenkin vain vajaan kolmanneksen (28,7 prosenttia) kiinteistöveron kokonaiskertymästä. Osakeyhtiöt ja asunto-osakeyhtiöt maksavat noin viidenneksen molemmat (20,6 ja 21,3 prosenttia).
Kiinteistöveroon on tulossa ensi vuodelle tuntuva korotus, josta Kiinteistöliitto on esittänyt huolensa.
Asiantuntemus ja luotettavuus ovat isännöitsijän tärkeimmät ominaisuudet. Kolmantena tulee aikaansaavuus, mutta siinä isännöitsijät voisivat vielä parantaa, käy ilmi isännöinnin laatua mittaavasta tutkimuksesta. Uudenmaan taloyhtiöt suhtautuvat isännöintiin kriittisemmin kuin muualla maassa sijaitsevat taloyhtiöt.
Kiinteistöpalvelualan tulevaisuudennäkymät ovat varovaisen myönteiset. Noin kolmannes yrityksistä odottaa kysynnän kasvavan seuraavan vuoden aikana. Kasvua ennakoidaan erityisesti energianhallintapalveluissa sekä toimitila- ja käyttäjäpalveluissa.
Järvenpää on kiinteistökustannuksiltaan Uudenmaan alueen ja samalla koko Suomen kallein kunta, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä. Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Tuusula ja Vihti.
Asumismenot supistuvat tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin, ilmenee Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:lla teettämästä selvityksestä. Suurin syy kehitykseen on korkomenojen sekä sähkön ja öljyn hinnan lasku. Asumismenojen kehitys vaihtelee paljon eri asumismuotojen välillä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään