Verohallinto on tänä vuonna kerännyt kiinteistöveroa lähes 2,1 miljardia euroa, mikä on 84 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna. Kasvua selittää pääasiassa rakennusten jälleenhankinta-arvojen korotus, joka on seurausta rakennuskustannusindeksin noususta.
Kiinteistöveron tuotosta reilu kolmannes (34,8 prosenttia) tulee Uudellamaalla sijaitsevista kiinteistöistä. Seuraavaksi eniten veroa maksettiin Pirkanmaalla (8,6 prosenttia) ja Varsinais-Suomessa (7,6 prosenttia).
− Uudenmaan verotuottoa selittää ensisijaisesti maapohjan ja rakennusten verotusarvot, jotka ovat selkeästi muuta maata korkeampia. Lukumääräisesti kiinteistöveron piirissä olevista rakennuksista Uudellamaalla sijaitsee noin 13 prosenttia, Verohallinnon ylitarkastaja Matti Luokkanen sanoo.
Sen sijaan Pohjois-Karjalan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan osuus kiinteistöveron tuotosta on yhteensä hieman alle 5 prosenttia.
Kaikista kiinteistöveron maksajista lukumääräisesti suurin osa on henkilöasiakkaita (92,4 prosenttia). Euromääräisesti henkilöasiakkailta kerätty vero muodostaa kuitenkin vain vajaan kolmanneksen (28,7 prosenttia) kiinteistöveron kokonaiskertymästä. Osakeyhtiöt ja asunto-osakeyhtiöt maksavat noin viidenneksen molemmat (20,6 ja 21,3 prosenttia).
Kiinteistöveroon on tulossa ensi vuodelle tuntuva korotus, josta Kiinteistöliitto on esittänyt huolensa.
Tänä vuonna 1 600 Keski-Uudenmaan asunto-osakeyhtiötä saa pelastuslaitokselta saatekirjeen, jossa ohjeistetaan arvioimaan oman kiinteistön paloturvallisuutta. Paloturvallisuuden itsearviointi on pelastuslain mukaista viranomaisvalvontaa.
Ryhmäkorjaushankkeessa useampi taloyhtiö muodostaa yhteistyöryhmän, joka lähtee toteuttamaan mahdollisimman paljon yhteisiä elementtejä sisältävää, yhteistä korjaushanketta. Suurimmat hyödyt saadaan, jos mukana olevat yhtiöt ovat mahdollisimman samankaltaisia.
Oulun yliopistossa on tutkittu aurinkosähköjärjestelmien suorituskykyä pohjoisissa olosuhteissa. Tutkimuksesta ilmeni, että vuosituoton maksimoimiseksi aurinkopaneelit kannattaa suunnata katolla kaakkoon tai etelään 28 asteen kulmassa.
Vesimaksuihin kohdistuu kasvava korotuspaine. Verkostoja on saneerattava, puhdistusvaatimukset kiristyvät, ja vesihuollon turvallisuuteen on panostettava aiempaa enemmän. Keski-Uudenmaan Veden toimitusjohtaja Kari Korhonen vakuuttaa, että vettä kyllä riittää.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään