Verohallinto on tänä vuonna kerännyt kiinteistöveroa lähes 2,1 miljardia euroa, mikä on 84 miljoonaa euroa enemmän kuin viime vuonna. Kasvua selittää pääasiassa rakennusten jälleenhankinta-arvojen korotus, joka on seurausta rakennuskustannusindeksin noususta.
Kiinteistöveron tuotosta reilu kolmannes (34,8 prosenttia) tulee Uudellamaalla sijaitsevista kiinteistöistä. Seuraavaksi eniten veroa maksettiin Pirkanmaalla (8,6 prosenttia) ja Varsinais-Suomessa (7,6 prosenttia).
− Uudenmaan verotuottoa selittää ensisijaisesti maapohjan ja rakennusten verotusarvot, jotka ovat selkeästi muuta maata korkeampia. Lukumääräisesti kiinteistöveron piirissä olevista rakennuksista Uudellamaalla sijaitsee noin 13 prosenttia, Verohallinnon ylitarkastaja Matti Luokkanen sanoo.
Sen sijaan Pohjois-Karjalan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Ahvenanmaan osuus kiinteistöveron tuotosta on yhteensä hieman alle 5 prosenttia.
Kaikista kiinteistöveron maksajista lukumääräisesti suurin osa on henkilöasiakkaita (92,4 prosenttia). Euromääräisesti henkilöasiakkailta kerätty vero muodostaa kuitenkin vain vajaan kolmanneksen (28,7 prosenttia) kiinteistöveron kokonaiskertymästä. Osakeyhtiöt ja asunto-osakeyhtiöt maksavat noin viidenneksen molemmat (20,6 ja 21,3 prosenttia).
Kiinteistöveroon on tulossa ensi vuodelle tuntuva korotus, josta Kiinteistöliitto on esittänyt huolensa.
Helsingissä Uudenmaankatu 13:ssa tehtiin vaativa hissiremontti historiallisessa taloyhtiössä. Hissit peruskorjattiin alkuperäinen ulkonäkö säilyttäen. Projekti onnistui hallituksen, isännöitsijän ja eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
EU:n jätesäädöspaketin keskeisenä tavoitteena on vähentää jätteen määrää sekä lisätä uudelleenkäyttöä ja biojätteen kierrätysastetta. Suomi pyrkii tavoitteeseen muun muassa jätelakiin kirjatulla kotikompostoinnin ilmoitusvelvollisuudella. – Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaisen on ilmoitettava kompostoinnistaan jätehuoltoviranomaiselle, jäteasiainpäällikkö Christine Perjala Uudenmaan jätelautakunnasta kertoo Itäväylä-lehdelle.
Markkinaoikeus on antanut päätöksen helmikuussa 2021 esiin tulleesta isännöintikartellijutusta. Asianosaiset määrättiin maksamaan liki viiden miljoonan euron seuraamusmaksut.
EU-parlamentti on hyväksynyt lakiehdotuksen, jolla tähdätään nopeisiin energiatehokkuuden parannuksiin kiinteistöissä. Valitut keinot eivät ole järkeviä, arvostelee Kiinteistöliitto Uusimaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään