Kiinteistöverotusta uhkaa ensi vuonna historiallisen korkea korotus, jonka syynä on rakennuskustannusindeksin vuosimuutos, varoittaa ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli.
Kasvavien energiakulujen ja hintojen nousun kanssa kamppaileville kiinteistöveron roima korotus tarkoittaisi merkittävää lisätaakkaa. Rakli vaatiikin hallitukselta pikaisia päätöksiä korotuksen estämiseksi.
– Kiinteistöverouudistuksen kaatoi tänä vuonna huoli asumisen kustannusten rajusta noususta. Samalla argumentilla voidaan perustella nyt indeksitarkistuksen merkittävä kohtuullistaminen, toteaa johtaja Miika Kotaniemi Raklista.
Rakennusten kiinteistöveron lähtökohtana on jälleenhankinta-arvo, jonka laskenta perustuu asetuksessa määritettyihin yksikköarvoihin. Arvoja tarkistetaan joka kesäkuu rakennuskustannusindeksin vuosimuutoksen perusteella. Indeksin tuorein vuosimuutos on 9,4 prosenttia, mikä Raklin mukaan tarkoittaa 7–9 prosentin korotusta kiinteistöveroon.
Kotaniemen mukaan kiinteistöveron korotus iskee kovaa kansalaisiin tilanteessa, jossa rasitteena ovat myös ennätyksellisen kallis sähkö ja energia sekä nouseva korkotaso.
– Tiedossa olevaa indeksikorotusta tulisi hillitä merkittävästi, sillä veron nousu siirtyisi sellaisenaan tai vastikkeissa omistusasujien sekä liike- ja toimistotilavuokralaisten maksettavaksi.
Kiinteistövero on jo nykyisin kiinteistöjen ylläpidon suurin yksittäinen menoerä: Asuinkerrostaloissa se on noin 10 prosenttia ja toimistotaloissa 20–30 prosenttia. Jos kiinteistövero nousee 7–9 prosenttia, vastikemaksu nousee Raklin laskelmissa 80-neliöisessä perheasunnossa noin 3,6–3,9 euroa kuukaudessa.
Jälleenhankinta-arvojen indeksitarkistuksen tavoitteena on ollut, että rakennusten verotusarvojen muutokset heijastelisivat jossain määrin muutoksia rakennuksen markkina-arvossa. Ensi vuoden historiallisen korkeaa indeksitarkistusta ollaan kuitenkin tekemässä tilanteessa, jossa kiinteistöjen hinnat ovat pikemminkin laskussa.
– Kiinteistöveron jälleenhankinta-arvojen laskentaperusteita tulisi muuttaa ripeästi. Esimerkiksi viiden vuoden keskiarvo voisi olla toimiva tapa, joka toisi ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä, huomauttaa Kotaniemi.
Kiinteistöjen omistajat saavat lähiaikoina verottajalta kiinteistöveropäätökset. Verottajan tekemät kiinteistöveropäätökset on aina tarkastettava huolellisesti isännöitsijän ja taloyhtiön hallituksen kesken, muistuttaa Suomen Kiinteistöliitto.
Taloyhtiöillä on merkittävä rooli kaupungin täydennysrakentamishankkeissa, sanoo Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari Johanna Laisaari. Hän kannustaa taloyhtiöitä katsomaan yhtiön pihaa ja yhteisiä alueita lasten näkökulmasta.
Varsinkin vesi ja jätehuolto ovat tänä vuonna kallistuneet nopeasti edellisvuoteen verrattuna, kun taas sähköenergia on halventunut. Tiedot ilmenevät Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Järvenpää on kiinteistökustannuksiltaan Uudenmaan alueen ja samalla koko Suomen kallein kunta, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä. Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Tuusula ja Vihti.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään