Kiinteistöverotusta uhkaa ensi vuonna historiallisen korkea korotus, jonka syynä on rakennuskustannusindeksin vuosimuutos, varoittaa ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli.
Kasvavien energiakulujen ja hintojen nousun kanssa kamppaileville kiinteistöveron roima korotus tarkoittaisi merkittävää lisätaakkaa. Rakli vaatiikin hallitukselta pikaisia päätöksiä korotuksen estämiseksi.
– Kiinteistöverouudistuksen kaatoi tänä vuonna huoli asumisen kustannusten rajusta noususta. Samalla argumentilla voidaan perustella nyt indeksitarkistuksen merkittävä kohtuullistaminen, toteaa johtaja Miika Kotaniemi Raklista.
Rakennusten kiinteistöveron lähtökohtana on jälleenhankinta-arvo, jonka laskenta perustuu asetuksessa määritettyihin yksikköarvoihin. Arvoja tarkistetaan joka kesäkuu rakennuskustannusindeksin vuosimuutoksen perusteella. Indeksin tuorein vuosimuutos on 9,4 prosenttia, mikä Raklin mukaan tarkoittaa 7–9 prosentin korotusta kiinteistöveroon.
Kotaniemen mukaan kiinteistöveron korotus iskee kovaa kansalaisiin tilanteessa, jossa rasitteena ovat myös ennätyksellisen kallis sähkö ja energia sekä nouseva korkotaso.
– Tiedossa olevaa indeksikorotusta tulisi hillitä merkittävästi, sillä veron nousu siirtyisi sellaisenaan tai vastikkeissa omistusasujien sekä liike- ja toimistotilavuokralaisten maksettavaksi.
Kiinteistövero on jo nykyisin kiinteistöjen ylläpidon suurin yksittäinen menoerä: Asuinkerrostaloissa se on noin 10 prosenttia ja toimistotaloissa 20–30 prosenttia. Jos kiinteistövero nousee 7–9 prosenttia, vastikemaksu nousee Raklin laskelmissa 80-neliöisessä perheasunnossa noin 3,6–3,9 euroa kuukaudessa.
Jälleenhankinta-arvojen indeksitarkistuksen tavoitteena on ollut, että rakennusten verotusarvojen muutokset heijastelisivat jossain määrin muutoksia rakennuksen markkina-arvossa. Ensi vuoden historiallisen korkeaa indeksitarkistusta ollaan kuitenkin tekemässä tilanteessa, jossa kiinteistöjen hinnat ovat pikemminkin laskussa.
– Kiinteistöveron jälleenhankinta-arvojen laskentaperusteita tulisi muuttaa ripeästi. Esimerkiksi viiden vuoden keskiarvo voisi olla toimiva tapa, joka toisi ennakoitavuutta ja pitkäjänteisyyttä, huomauttaa Kotaniemi.
Kiinteistöliitto vaatii, että kiinteistöveron korotusta kohtuullistetaan. Kiinteistöveron korotus olisi näillä näkymin suuri myös vuonna 2024. Liitto on jättänyt asiasta kirjelmän valtiovarainministerille.
Kiinteistöveroa on tänä vuonna kerätty lähes 2,1 miljardia euroa, kertoo Verohallinto. Reilu kolmannes kiinteistöverosta tulee Uudeltamaalta. Suurin osa kiinteistöveron maksajista on henkilöasiakkaita.
Rakentamisen kustannukset ovat nousseet, mikä nostaa monen kiinteistönomistajan veroja. Kiinteistöveron muutoksen määrä ei kuitenkaan ole kaikilla veronmaksajilla sama, sillä siihen vaikuttavat monet asiat.
Kunnallisveroprosentit muuttuvat ensi vuoden alussa soteuudistuksesta johtuen. Muutokset eivät ulotu kiinteistöverotukseen, joten kunnat saavat muuttaa niitä lain mahdollistamissa rajoissa. Monet kunnat ovatkin laskemassa kiinteistöveroaan.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään