Yleistä kiinteistöveroa nostaa 24 kuntaa ja sitä laskee kolme kuntaa. Vakituisen ja muun kuin vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 24 kunnassa. Kaikkia kiinteistöveron lajeja tarkastellen yleinen, vakituisen asunnon tai muu kuin vakituisen asunnon kiinteistövero nousee yhteensä 29 kunnassa ja laskee seitsemässä kunnassa.
Koronakriisi tuo painetta vuokrien nousuun, ja lisääntynyt työttömyys vaikeuttaa lyhyellä aikavälillä etenkin vuokralaisten asemaa, kertoo Asumismenot 2020 -selvitys. Selvityksen on toteuttanut nyt 10. kerran Pellervon taloustutkimus PTT Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton toimeksiannosta.
Kiinteistöverotus kiristyy etenkin kasvukeskuksissa, kun maan ja rakennusten verotusarvoja nostetaan. Asumismenojen kasvu huolettaa kotitalouksia muutenkin, eikä kohoava kiinteistöverotus ole huolista pienin, kirjoittaa Kauppalehti (6.8.2020). Kokenut helsinkiläinen isännöitsijä Tom Siljamäki tiivistää yleisen näkemyksen: kiinteistöverojen nousu jatkuu.
Omakotiliitto pitää kiinteistöveron korottamista korona-toimenpiteenä virheenä. Kiinteistöveron korotuksesta aiheutuva maksutaakka voi muodostua ylivoimaiseksi erityisesti niille, jotka ovat virustilanteen takia menettäneet tulojaan joko yritystoiminnan hiipumisen tai lomautusten takia, liitto tiedottaa. Vihriälän työryhmä on ehdottanut 8.5.2020 julkaistussa selvityksessä mahdollisena politiikkatoimena selvää kiinteistöveron korottamista.
Kiinteistöveron ensimmäinen eräpäivä tänä vuonna on 3.9.2019. Toinen erä tulee maksaa 15.10.2019. Alle 170 euron kiinteistövero täytyy maksaa kerralla sen ensimmäisenä eräpäivänä.
Asumistuet pitää saada kuriin tai vähintään niiden kasvu pitää pysäyttää, ellei ryhtyä järeämpiin toimiin, ilmoittivat eduskuntavaaliehdokkaat Arja Alho (sd), Juhana Vartiainen (kok), Kimmo Tiilikainen (kesk) sekä Mikko Kiesiläinen (vihr) maanantaina eduskunnan Kansalaisinfossa ”Asumisen vapaus” -keskustelutilaisuudessa. Puolueiden väliltä löytyy toki mittavia näkemyseroja, mutta jo kahteen miljardiin paisuneita asumistukia ei kukaan pidä enää kestävinä. Tilaisuudessa julkaistiin ”Asumisen […]
Valtiovarainministeriö on lausuntopalautteen perusteella linjannut, että kiinteistöverouudistus toteutetaan yhdessä vaiheessa. Uudistuksesta päättäminen siirtyy seuraavalle hallituskaudelle, jotta verotusarvojen uudistamisesta ja kiinteistöveroprosenttien vaihteluvälistä voidaan päättää yhdellä kertaa. Alun perin kiinteistöverotus oli tarkoitus uudistaa kahdessa vaiheessa: hallitus olisi antanut tänä syksynä esityksen verotusarvojen uudistamisesta ja seuraava hallitus esityksen kiinteistöveroprosenttien alentamisesta.
Kiinteistöverouudistusta on valmisteltu vuoden 2011 lopusta lähtien. Uusi lainsäädäntö muuttaisi kotien kiinteistöverotusta vuonna 2020. Valtiovarainministeriö on perustellut uudistustarvetta sillä, että nykyinen kiinteistövero ei kohtele verovelvollisia tasapuolisesti ja siksi verotusarvot tarvitsevat päivitystä.
Kuntakohtaiset kiinteistöverot ja muut kiinteistökustannukset nousevat kuluvana vuonna edellisvuotta maltillisemmin. Kiinteistöliiton vuodesta 2001 tekemän vertailun mukaan kaikkien tarkasteltujen 51 kaupungin ja kunnan maksut nousivat keskimäärin 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Kymmenen suurimman kaupungin kohdalla nousua oli saman verran.
Kiinteistöverotusta varten kehitetään uusi maapohjan arvostamisjärjestelmä, joka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2020. Maapohjien verotusarvot määritetään jatkossa toteutuneiden kauppahintojen pohjalta, mikä tekee järjestelmästä nykyistä oikeudenmukaisemman. Uuden maapohjan arvostamisjärjestelmän tuottaa Maanmittauslaitos, jossa työ on edennyt syksyn aikana suunnitelmien mukaisesti.
Kiinteistöliitto torjuu hallituksen torstaina julkistaman esityksen kiinteistöveroon tehtävistä kiristyksistä. Hallitus esittää korotuksia yleiseen kiinteistöveroprosenttiin sekä asuinrakennusten ja vapaa-ajan asuntojen kiinteistöveroprosentteihin. Kiinteistöveron korottaminen lisää omistus- ja vuokra-asujien jo ennestään korkeita kustannuksia ja heikentää ostovoimaa tilanteessa, jossa asumisen ja kiinteistönpidon kustannukset kasvavat jo nyt selvästi ansiotuloja nopeammin.
Kaikkien kuntien kannattaisi tarkistaa kiinteistörekisterit. Yksittäisissä kunnissa rekisteristä saattaa puuttua tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia rakennuksia ja rakennelmia, joista ei ole peritty veroa vuosiin, ehkä vuosikymmeniin. Päivittäminen voi Kuntaliiton kehittämispäällikön Jukka Hakolan mukaan tuoda kunnille yhteensä ainakin reilut sata miljoonaa euroa lisää.