Rakentamisen kallistuminen nostaa monen kiinteistöveroa

rakentamisen

Valtaosalla kiinteistönomistajista kiinteistövero on tänä vuonna suurempi kuin viime vuonna, kertoo Verohallinto. Yksi syy tähän on se, että rakentamisen kustannukset ovat nousseet.

Rakennusten kiinteistövero ja verotusarvo perustuvat jälleenhankinta-arvoihin, jotka valtiovarainministeriö määrittelee vuosittain annettavalla asetuksella. Jälleenhankinta-arvo tarkoittaa sitä, kuinka paljon vastaavan uuden rakennuksen rakentaminen maksaisi.

Valtiovarainministeriö tarkistaa arvoja vuosittain rakennuskustannusindeksin mukaisesti. Indeksi on noussut edellisvuodesta 9,4 prosenttia.

− Rakennuskustannusindeksi on noussut poikkeuksellisen paljon. Aiemmin muutokset ovat olleet selvästi maltillisempia, sanoo ylitarkastaja Jukka Backlund Verohallinnosta.

Kiinteistöveron nousu vaihtelevaa

Kiinteistöveron suuruus määräytyy kiinteistön verotusarvon lisäksi kuntien määrittelemien kiinteistöveroprosenttien mukaan. Verohallinto tilittää kiinteistöveron kokonaisuudessaan kunnille.

− Kiinteistöveron muutoksen määrä ei ole kaikilla veronmaksajilla sama. Muutos riippuu muun muassa siitä, miten suuri osuus kiinteistöverosta määräytyy maapohjista ja kuinka suuri rakennuksista. Lisäksi erilaisista rakennuksista tehdään eri suuruisia ikäalennuksia, Backlund kertoo.

Kiinteistöveron nousun takana voi olla muitakin syitä. Kunta on voinut korottaa kiinteistöveroprosenttiaan tai se on voinut tarkistaa ja korjata alueellaan olevien rakennusten tietoja ja ilmoittaa muutoksista Verohallinnolle.

Verohallinto on myös tarkistanut ja korjannut maapohjien virheellisiä tietoja, kuten tontin kaavatietoja tai muita ominaisuuksia.

Muutokset rakennuksessa muuttavat kiinteistöveroa

Kiinteistövero muuttuu myös silloin, jos kiinteistönomistaja ilmoittaa Verohallinnolle muutoksista, kuten rakennuksen perusparannuksista tai sen käyttötarkoituksen muuttumisesta.

− Jos kiinteistöllä on tehty suuria parannuksia, kuten lisätty vesijohto, viemäri tai koneellinen ilmastointi, ne pitää ilmoittaa, Backlund neuvoo.

Vuonna 2022 kaikkiaan 58 000 kiinteistönomistajaa 2,2 miljoonasta teki muutoksia kiinteistöveroilmoitukseensa. Valtaosa muutoksista koski nimenomaan rakennusten ominaisuuksia.

Backlund muistuttaa, että kiinteistöverotuspäätös on aina syytä tarkistaa. Jos tiedot ovat oikein, asiakkaan ei tarvitse tehdä mitään. Yritys- ja yhteisöasiakkaiden pitää ilmoittaa muutokset Verohallintoon viimeistään 2. toukokuuta. Henkilöasiakkaiden määräpäivä on 9. toukokuuta.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle kahden viikon välein!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

Rakentamisen laatu

28.9.2022

Kuukauden kasvo: Rakentamisen laadun edistäjä

Rakentamisen Laatu RALA ry:n uusi toimitusjohtaja Kirsi Hautala kertoo, mihin suuntaan RALA tulee tulevina vuosina kehittymään. Varmaa on, että se tulee edelleen toimimaan kestävän ja laadukkaan rakentamisen edistäjänä.

6.5.2022

Kaupallinen yhteistyö

Lisärakentaminen voi rahoittaa taloyhtiön peruskorjauksen – 4 vinkkiä

Lisärakentamisen avulla taloyhtiö voi rahoittaa kalliin peruskorjauksen jopa kokonaan tai osittain. Tekniset selvitykset ja perusteelliset laskelmat paljastavat hankkeen kannattavuuden, kertoo A-Insinöörien suunnittelujohtaja Tuomas Koski-Lammi. Onko taloyhtiöösi tulossa suuria peruskorjauksia kuten putki- tai hissiremontteja?

A-Insinöörit

vähentää rakentamista

1.12.2022

Rakli: Talouden epävarmuus vähentää rakentamista

Korkojen ja kustannustason nousu sekä talouden epävarmuudet vähentävät rakentamisen ja kiinteistökauppojen määrää, kertoo Rakli. Rakennuskustannusten raju nousu kuitenkin hiipuu. Vuokra-asuntojen kysyntä vilkastuu ja vuokrat nousevat suurissa kaupungeissa.

27.4.2022

Asuinrakennusten vuosittainen korjaustarve lähes 8 miljardia euroa

Rakennus- ja asuntokanta on tärkeä osa kansallisomaisuutta ja kotitalouksien varallisuutta, mutta sen korjaustarpeesta on ollut vain vähän tietoa. Nyt julkaistu raportti päivittää korjaustarpeen tilannekuvan vuoteen 2050 saakka. Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on noin 480 miljardia euroa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti