
Selvitys: Vesi- ja jätekustannukset nousseet ripeästi
Varsinkin vesi ja jätehuolto ovat tänä vuonna kallistuneet nopeasti edellisvuoteen verrattuna, kun taas sähköenergia on halventunut. Tiedot ilmenevät Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Varsinkin vesi ja jätehuolto ovat tänä vuonna kallistuneet nopeasti edellisvuoteen verrattuna, kun taas sähköenergia on halventunut. Tiedot ilmenevät Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat nousseet edellisvuotta vähemmän. Monissa kunnissa nousu on erittäin nopeaa. Eniten kasvoivat vesi- ja kaukolämpökustannukset, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Enimmillään mökin omistava joutuu maksamaan kaksinkertaisia kunta- ja aluekohtaisia maksuja verrattuna edullisimpaan kuntaan. Kalleimmalla paikkakunnalla Savonlinnassa vapaa-ajan asunnon ja tontin kiinteistöveroon, sähköön ja jätemaksuihin menee vuodessa 1 279 euroa. Matalimmat kuntakohtaiset maksut sen sijaan ovat Pohjanmaalla sijaitsevassa Mustasaaressa.
Jos kiinteistöön on viime vuonna tehty suuria parannuksia, ne pitää ilmoittaa kiinteistöveroilmoituksella Verohallinnolle. Isoja parannuksia ovat esimerkiksi vesijohdon, viemärin tai koneellisen ilmastoinnin lisääminen.
Yksi taloyhtiön tilinpidon perussääntö on, ettei viivan alle jää verotettavaa tulosta. Myös kiinteistöveron kanssa kannattaa olla tarkkana, varsinkin jos taloyhtiössä on tehty kiinteistön kuntoa kohentavia remontteja. Hyvällä taloussuunnittelulla taloyhtiö säästää selvää rahaa.
Kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat tänä vuonna nousseet edelleen voimakkaasti. Kustannusnousu kuitenkin rauhoittui viimeiseen kahteen vuoteen verrattuna, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä.
Kunnat keräävät kiinteistöveroja tänä vuonna 2,4 miljardia euroa, joka on 7,7 prosenttia enemmän kuin viime vuonna, kertovat Verohallinnon ennakkotiedot. Suurimpana syynä kasvuun on maapohjan veroprosentin alarajan korotus.
Hallituksen esittämä kiinteistöverouudistus toisi suurimmat korotukset pääkaupunkiseudulle, joka on Suomen kallein asuinalue. Asuminen pääkaupunkiseudulla kävisi kestämättömän kalliiksi pieni- ja keskituloisille.
Noin 1,9 miljoonalla kiinteistönomistajalla oli kiinteistöveron eräpäivä elokuun alussa. Heistä yli 300 000 on jättänyt veron maksamatta, kertoo Verohallinto. Myöhässä maksaessa täytyy muistaa myös veron viivästyskorko.
Rakentamisen kustannukset ovat nousseet, mikä nostaa monen kiinteistönomistajan veroja. Kiinteistöveron muutoksen määrä ei kuitenkaan ole kaikilla veronmaksajilla sama, sillä siihen vaikuttavat monet asiat.
EU-parlamentti on hyväksynyt lakiehdotuksen, jolla tähdätään nopeisiin energiatehokkuuden parannuksiin kiinteistöissä. Valitut keinot eivät ole järkeviä, arvostelee Kiinteistöliitto Uusimaa.
Kiinteistöverotuspäätökset ja tilisiirtolomakkeet tulevat Omaveroon ja postiin maaliskuun aikana. Helsingin kaupunki kannustaa kiinteistönomistajia tarkistamaan kiinteistöjen tietojen oikeellisuuden, sillä rakennusten virheellisiä tietoja korjataan.