Kiinteistöveroa ollaan uudistamassa, mutta Suomen Kiinteistöliitto ei ole tyytyväinen esitykseen. Sen mukaan uudistusten vaikutuksia pitäisi selvittää vielä paremmin ennen eduskunnalle luovuttamista.
Kiinteistöveron uudistaminen on parhaillaan lausuntokierroksella. Ammattimaisia kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustava Rakli näkee, että uudistus uhkaa johtaa kohtuuttomiin korotuksiin yksittäisissä kiinteistöissä. Raklin mukaan lainsäädännöllä luodaan samalla kiinteistö- ja rakentamisalalle suurta epävarmuutta, sillä maapohjan verotusarvon määrittelyn hintakartat on tarkoitus julkaista vasta vuoden 2023 aikana.
Kiinteistöveron merkitys kasvaa, mikä on saanut yhä useamman taloyhtiön edustajat pohtimaan, onko niiden kiinteistöverotus toimitettu oikein. Kiinteistövero määrätään vuosittain kiinteistönomistajille kiinteistön teknisten ominaisuuksien perusteella. Kiinteistönomistajien kannattaa varmistaa, ettei se sisällä virheellisyyksiä.
Kaikista kiinteistöveron maksajista 92,5 prosenttia on henkilöitä ja kuolinpesiä. Osakeyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden osuus on viidennes ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden 15 prosenttia. Loput 14 prosenttia jakautuvat julkisyhteisöjen ja niiden liikelaitosten, seurakuntien ja muiden välille.
Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan asumiskustannukset nousevat ennakoitua enemmän. Nousu vaihtelee paljon riippuen asuinpaikasta ja talosta. – Nyt horisontissa näkyy useampia riskejä nopeamman kustannuskehityksen osalta, vastaa Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus Yle:lle.
Kiinteistöveron valtakunnallinen kertymä on kasvanut vuodesta 1993 viime vuoden loppuun mennessä viisinkertaiseksi. Kiinteistöliitto Uusimaan toiminnanjohtaja Mika Heikkilän mielestä kiinteistön omistamisesta ei pitäisi rangaista. − Veronkantomielessä on helppoa ja ymmärrettävää ajatella, että verotetaan sellaista omaisuutta, mikä ei pysty pakenemaan maasta.
Nordean ekonomisti Juho Kostiainen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipideosastolla 31.5., että kiinteistöverosta tulee kunnille yhä tärkeämpi verotulojen lähde. Kiinteistöveron tuotto on kasvanut tasaisesti, vaikka isoja uudistuksia ja valtakunnallisia korotuspäätöksiä ei ole toteutettu muutamaan vuoteen. Vuodesta 2009 vuoteen 2020 Helsingin, Espoon ja Vantaan kiinteistövero on noussut 95 prosenttia.
Yleistä kiinteistöveroa nostaa 24 kuntaa ja sitä laskee kolme kuntaa. Vakituisen ja muun kuin vakituisen asumisen kiinteistöveroprosentti nousee 24 kunnassa. Kaikkia kiinteistöveron lajeja tarkastellen yleinen, vakituisen asunnon tai muu kuin vakituisen asunnon kiinteistövero nousee yhteensä 29 kunnassa ja laskee seitsemässä kunnassa.
Koronakriisi tuo painetta vuokrien nousuun, ja lisääntynyt työttömyys vaikeuttaa lyhyellä aikavälillä etenkin vuokralaisten asemaa, kertoo Asumismenot 2020 -selvitys. Selvityksen on toteuttanut nyt 10. kerran Pellervon taloustutkimus PTT Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton toimeksiannosta.
Kiinteistöverotus kiristyy etenkin kasvukeskuksissa, kun maan ja rakennusten verotusarvoja nostetaan. Asumismenojen kasvu huolettaa kotitalouksia muutenkin, eikä kohoava kiinteistöverotus ole huolista pienin, kirjoittaa Kauppalehti (6.8.2020). Kokenut helsinkiläinen isännöitsijä Tom Siljamäki tiivistää yleisen näkemyksen: kiinteistöverojen nousu jatkuu.
Omakotiliitto pitää kiinteistöveron korottamista korona-toimenpiteenä virheenä. Kiinteistöveron korotuksesta aiheutuva maksutaakka voi muodostua ylivoimaiseksi erityisesti niille, jotka ovat virustilanteen takia menettäneet tulojaan joko yritystoiminnan hiipumisen tai lomautusten takia, liitto tiedottaa. Vihriälän työryhmä on ehdottanut 8.5.2020 julkaistussa selvityksessä mahdollisena politiikkatoimena selvää kiinteistöveron korottamista.
Kiinteistöveron ensimmäinen eräpäivä tänä vuonna on 3.9.2019. Toinen erä tulee maksaa 15.10.2019. Alle 170 euron kiinteistövero täytyy maksaa kerralla sen ensimmäisenä eräpäivänä.