Kiinteistövero uhkaa nousta merkittävästi ensi vuonna. Kiinteistöliitto vaatii, että korotusta kohtuullistetaan, jotta valtion toimin ei vielä entisestään lisätä asumisen ja kiinteistöjen kustannuksia. Kiinteistöliitto on jättänyt asiasta kirjelmän valtiovarainministeri Annika Saarikolle (kesk.).
Kiinteistöverotusta uhkaava tuntuva korotus liittyy rakennuskustannusten nousuun ja tämän myötä nouseviin rakennusten verotusarvoihin. Rakennusten verotusarvon korotus kohdistuu kaikkiin verovelvollisiin, joilla on verotettavaa rakennusvarallisuutta eli valtaosaan kaikista kiinteistöverovelvollisista.
Viime vuonna rakennusten verotusarvon korotus oli rakennuskustannusindeksin perusteella 4,2 prosenttia. Kuluvan vuoden kesäkuussa lukema oli 9,4 prosenttia. Jos tämä korotus viedään rakennusten verotusarvoihin, rakennusten kiinteistövero nousee ensi vuonna vastaavalla tavalla. Koska kiinteistöverotus kohdistuu myös maapohjaan, kiinteistöveron kokonaismuutos on keskimäärin tuota pienempi.
– Vuosien 2022 ja 2023 korotukset toisivat rakennuksen verotusarvoon vertailuaineistomme mukaan yhteensä noin 14 prosentin kokonaiskorotuksen, ja kokonaisveroon noin 10 prosentin korotuksen, sanoo Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero.
Kiinteistöliiton Indeksitalo-vertailuaineiston mukaan sen seuraamissa 59 kaupungissa kiinteistövero nousisi keskimäärin 6,5 prosenttia. Eniten kiinteistövero nousisi Mustasaaressa, hieman runsaat 9 prosenttia, ja vähiten Helsingissä, runsaat kaksi prosenttia. Laskelmat on tehty sillä oletuksella, että kuntien kiinteistöveroprosentit pysyvät ennallaan.
– Vaikka nyt näyttää siltä, että rakennuskustannusten nousu olisi taittumassa, mitään takeita siitä ei ole. Sen vuoksi on hyvin mahdollista, että myös vuodelle 2024 kiinteistöveron korotus olisi suuri. Tämä tarkoittaisi rakennusten kiinteistöveron nousua kaikkialla Suomessa noin 20 prosenttia kolmen vuoden aikana, Kero toteaa.
– Tämä olisi vastoin nykyisen hallitusohjelman mukaista henkeä, jonka mukaan kiinteistöverouudistuksen vaikutuksesta kenenkään verovelvollisen kiinteistövero ei nousisi kohtuuttomasti.
Kiinteistöliitto esittää, että valtiovarainministeriön tulevassa asetuksessa rakennusten kiinteistöveron laskennassa rakennuskustannusten nousuvaikutusta kohtuullistetaan. Kiinteistöliiton mielestä olisi vähintäänkin siirryttävä malliin, jossa vuosittaisia muutoksia tasoitetaan muutaman vuoden kustannusnousun keskiarvon avulla.
Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksen mukaan kuntakohtaiset kiinteistökustannukset ovat koko maassa nousseet keskimäärin 3,4 prosenttia. Lounais-Suomessa kustannukset nousivat eniten Porissa ja vähiten Raisiossa.
Järvenpää on kiinteistökustannuksiltaan Uudenmaan alueen ja samalla koko Suomen kallein kunta, käy ilmi Kiinteistöliiton Indeksitalo-selvityksestä. Seuraavaksi kalleimmat kunnat ovat Helsinki, Tuusula ja Vihti.
Kiinteistöliitto Uusimaa tapasi kesäkuun puolessa välissä Helsingin kaupungin rakennusvalvontapalveluiden ohjausryhmän osana tiivistä yhteistyötä. Kuulumisten vaihdon lisäksi puhuttiin päivittyvästä rakentamislaista ja lupaprosessin kehittämisestä.
Taloyhtiöiden hoitokulut jatkavat tuntuvaa kasvuaan myös tänä vuonna, arvioi Kiinteistöliitto. Kulujen kehityksessä on kuitenkin merkittäviä paikkakuntakohtaisia eroja. Erityisesti vesimaksuja korotetaan monessa kunnassa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään