Lait ja säädökset muuttuvat, suhdanteet vaihtelevat ja kiinteistönpitokin kehittyy. Mitä ajankohtaista taloyhtiömaailmassa tapahtuu?
Rakennus- ja asuntokanta on tärkeä osa kansallisomaisuutta ja kotitalouksien varallisuutta, mutta sen korjaustarpeesta on ollut vain vähän tietoa. Nyt julkaistu raportti päivittää korjaustarpeen tilannekuvan vuoteen 2050 saakka. Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on noin 480 miljardia euroa.
Rakentaja.fi: Ympäri vuoden ulkona olevat kalusteet kannattaa käsitellä kalvoa muodostamattomilla tuotteilla ohjeiden mukaisesti. Seuraa pinnan kuntoa ja suorita huoltokäsittely, kun pinta on kuluneen ja kuivan näköinen. Valitse aina sävytetty tuote, sillä väritön tuote ei anna riittävää UV-suojaa.
TM Rakennusmaailma: Yleisesti ottaen rakennuslupaa tarvitaan, jos tehdään uusi rakennus tai peruskorjaus. Rakennuksen laajentaminen tai käyttötarkoituksen muutos vaatii aina luvan. Myös kylpyhuoneen tai saunan rakentaminen edellyttää rakennuslupaa.
Kalleimman ja halvimman kunnan asumiskustannuksissa on eroa jo 3361 euroa vuodessa, kun viime vuonna eroa oli 1763 euroa, selviää Omakotiliiton kuntatutkimuksesta. Asumiskustannuksiltaan kalleimmat kunnat löytyvät Savosta: kalleimmassa kunnassa Leppävirralla asumiskustannuksiin menee vuodessa 6964 €. Vertailun halvin kunta on jälleen Oulun kupeessa sijaitseva Kempele, jossa asumismenoihin kuluu 3603 €.
Helsingin Uutisten lukijat kertovat Keski-Pasilan uudessa kerrostalossa kartongille tarkoitetun putken olleen useasti tukossa, koska sinne oli laitettu liikaa ja liian isoa aaltopahvia. HSY:stä kerrotaan, että pahvi ja kartonki kerätään yleisesti samaan keräykseen sekä taloyhtiöissä että Rinki-ekopisteissä ja ne menevät samaan vastaanottopaikkaan. Putkikeräyksestä vastaavan Keski-Pasilan Kidan projektipäällikkö Aleksi Virén toivoi Helsingin Uutisten haastattelussa, että isoille pahvilaatikoille […]
Poikkeuksellisen kuumat kesät ovat kirvoittaneet monet kerrostaloasukkaat vaatimaan viilennystä asuntoihinsa. Ilmastonmuutoksen edetessä myös sään ääri-ilmiöt voimistuvat, joten pitkät hellekesät todennäköisesti yleistyvät entisestään. Asiaan pitäisi alkaa varautua jo ennalta.
Helsingin Sanomat kysyi maaliskuussa lukijoiltaan kokemuksia uudisasuntojen rakennusvirheistä. Kyselyyn tuli kymmeniä vastauksia. Ostajien kokemukset rakennusvirheistä ovat kylmäävää luettavaa: kelvottomia viritelmiä, vuosien viivyttelyä virheiden korjaamisessa ja suoranaista asumisturvallisuuden vaarantumista.
Taloustaito-lehti on haastatellut artikkelissaan kiinteistöalaan erikoistunutta asianajaja Marina Furuhjelmia asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy:stä. Furuhjelm on työskennellyt myös Isännöintiliiton lakimiehenä. Hänen mukaansa myyjän vastuu on asuntokaupassa raskain.
Asuntojen tarjonta on pääkaupunkiseudulla kasvanut selvästi, mikä on kääntänyt vuokrat laskuun. Loka–joulukuuhun verrattuna vuokrat laskivat pääkaupunkiseudulla 0,3 prosenttia ja Helsingissä 0,2 prosenttia. Vuokrien lasku kiihtyi alkuvuonna, sillä viime vuoden viimeisellä neljänneksellä pudotus oli molemmilla alueilla 0,1 prosenttia.
Helsingin keskustassa sijaitsevassa arvokiinteistössä peruskorjattiin vuodelta 1934 peräisin olevat veräjähissit. Kuinka hanke eteni ja mitkä olivat suurimmat haasteet, selviää artikkelistamme Veräjähissi kuntoon yhtiötä arvostaen. Rakennuskustannukset nousevat, mutta kiinteistöjä on pakko korjata.
Hallitus on tänään antanut eduskunnalle lakimuutosehdotukset osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta. Lakimuutosehdotuksen mukaan esimerkiksi taloyhtiön hallitus voisi jatkossakin päättää, missä muodossa yhtiökokous pidetään. Huomioon on otettava kokouksen pitomuotoon vaikuttavat yhtiöjärjestysmääräykset.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAan tulleiden avustushakemusten käsittely on ruuhkautunut. Nyt käsitellään vielä viime vuoden hakemuksia. Avoimia hakemuksia on kaikkiaan yli 600, yli 10 miljoonan euron arvosta.