
Näillä vinkeillä voit pienentää omaa hiilijalanjälkeäsi asumisessa
Asuminen muodostaa suurimman osan suomalaisen hiilijalanjäljestä. Isännöintiliitto listasi viisi tapaa, joilla kerrostalossa asuva ihminen voi pienentää hiilijalanjälkeään.
Lait ja säädökset muuttuvat, suhdanteet vaihtelevat ja kiinteistönpitokin kehittyy. Mitä ajankohtaista taloyhtiömaailmassa tapahtuu?


Asuminen muodostaa suurimman osan suomalaisen hiilijalanjäljestä. Isännöintiliitto listasi viisi tapaa, joilla kerrostalossa asuva ihminen voi pienentää hiilijalanjälkeään.

Vuosina 2014–2020 vuokratulojen yhteismäärä kasvoi 26 prosenttia. Yhteensä sijoittajille kertyi vuokratuloja 1,9 miljardia euroa. Niistä 1,5 miljardia kertyi osakehuoneiden vuokraamisesta, eli esimerkiksi sijoitusasunnoista tai asunnon väliaikaisesta vuokraamisesta, kuten Airbnb-toiminnasta.

Parvekegrillaaminen herättää suuria tunteita. Taloyhtiö voi järjestyssäännöillä puuttua asiaan, mutta parveke on silti osakkaan hallinnassa ja osakkaalla on oikeus tehdä siellä mitä haluaa. Eri asia on, jos parvekegrillaaminen aiheuttaa turvallisuusriskin.

Hämeenlinnassa herättiin parisen vuotta sitten lokkiongelmaan. Lokit valloittivat yhä enemmän keskustan kerrostalojen kattoja pesimispaikakseen. Kirkuna, ulosteet ja poikasiaan suojelevien lokkien hyökkäily kasvoivat sellaisiin mittoihin, että jotain oli tehtävä.

Julkisivuremonttikilpailun voittaneen Asunto-osakeyhtiö Säästökonnun remontti on ollut kokonaisvaltainen ja vaativa korjaushanke. Viljo Revellin suunnitteleman kerrostalon julkisivuremontissa on erinomaisella tavalla säilytetty Tapiolan keskeisiin maamerkkeihin kuuluvan, vuonna 1959 rakennetun ”taskumattitalon” omaleimainen ilme. Julkisivumateriaalit on valittu harkiten ja käytetty alkuperäistä materiaalia uudella tavalla.

Kodin tulipalo syttyy useimmiten keittiössä ruoanlaiton yhteydessä. Pelastusalan ammattilaiset kutsuvat liedelle unohtuneesta ruoasta aiheutuneita paloja ”nakit ja muusi” -paloiksi. − Keittiöpaloista aiheutuu useimmiten savuvahinkoja ja pahimmillaan harvinainen totaalipalo, jossa koko koti tuhoutuu asuinkelvottomaksi, kertoo IF:in omaisuusvakuutusten tuotepäällikkö Laura Utunen.

Rakennus- ja asuntokanta on tärkeä osa kansallisomaisuutta ja kotitalouksien varallisuutta, mutta sen korjaustarpeesta on ollut vain vähän tietoa. Nyt julkaistu raportti päivittää korjaustarpeen tilannekuvan vuoteen 2050 saakka. Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli yli 1,3 miljoonaa asuinrakennusta, joiden yhteinen arvo on noin 480 miljardia euroa.

Rakentaja.fi: Ympäri vuoden ulkona olevat kalusteet kannattaa käsitellä kalvoa muodostamattomilla tuotteilla ohjeiden mukaisesti. Seuraa pinnan kuntoa ja suorita huoltokäsittely, kun pinta on kuluneen ja kuivan näköinen. Valitse aina sävytetty tuote, sillä väritön tuote ei anna riittävää UV-suojaa.

TM Rakennusmaailma: Yleisesti ottaen rakennuslupaa tarvitaan, jos tehdään uusi rakennus tai peruskorjaus. Rakennuksen laajentaminen tai käyttötarkoituksen muutos vaatii aina luvan. Myös kylpyhuoneen tai saunan rakentaminen edellyttää rakennuslupaa.

Kalleimman ja halvimman kunnan asumiskustannuksissa on eroa jo 3361 euroa vuodessa, kun viime vuonna eroa oli 1763 euroa, selviää Omakotiliiton kuntatutkimuksesta. Asumiskustannuksiltaan kalleimmat kunnat löytyvät Savosta: kalleimmassa kunnassa Leppävirralla asumiskustannuksiin menee vuodessa 6964 €. Vertailun halvin kunta on jälleen Oulun kupeessa sijaitseva Kempele, jossa asumismenoihin kuluu 3603 €.

Helsingin Uutisten lukijat kertovat Keski-Pasilan uudessa kerrostalossa kartongille tarkoitetun putken olleen useasti tukossa, koska sinne oli laitettu liikaa ja liian isoa aaltopahvia. HSY:stä kerrotaan, että pahvi ja kartonki kerätään yleisesti samaan keräykseen sekä taloyhtiöissä että Rinki-ekopisteissä ja ne menevät samaan vastaanottopaikkaan. Putkikeräyksestä vastaavan Keski-Pasilan Kidan projektipäällikkö Aleksi Virén toivoi Helsingin Uutisten haastattelussa, että isoille pahvilaatikoille […]

Poikkeuksellisen kuumat kesät ovat kirvoittaneet monet kerrostaloasukkaat vaatimaan viilennystä asuntoihinsa. Ilmastonmuutoksen edetessä myös sään ääri-ilmiöt voimistuvat, joten pitkät hellekesät todennäköisesti yleistyvät entisestään. Asiaan pitäisi alkaa varautua jo ennalta.