Sekä omistajan että vuokralaisen toiminta voi johtaa asunnon haltuunottoon

Häiriökäyttäytyminen voi aiheuttaa harmia koko taloyhtiön asukkaille. Yleisimpiä tapauksia ovat tupakointi ja yöllinen metelöinti taloyhtiössä. Ongelmiin puuttuminen on mahdollista, mutta pysyviin ratkaisuihin pääseminen vaatii aikaa ja työtä, kirjoittaa Koillissanomat.

Kun häiriöitä ilmenee, on ensimmäiseksi lähetettävä kirjallinen ilmoitus sekä asunnon omistajalle että vuokralaiselle. Ilmoituksessa kerrotaan, millaisia häiritseviä asioita asunnossa väitetysti tapahtuu ja kysytään, mitä asialle aiotaan tehdä. Tämän jälkeen asia käsitellään taloyhtiön kokouksessa. Yleensä asia ratkeaa tällaisella käsittelyllä, kertoo Oulussa toimiva isännöitsijä Jouni Koskela. Hänen mukaansa häiriön täytyy olla vakavaa ja toistuvaa, jotta siihen voidaan puuttua.

Asunnon haltuunotto äärikeinona

Jos muutosta ei tapahdu, sekä vuokralaiselle että vuokranantajalle annetaan varoitus ja uhataan asunnon haltuunotolla. Vuokranantajan tulee myös todistettavasti itse varoittaa vuokralaistaan. Tämän jälkeen asunto-osakeyhtiö voi tehdä häädöstä haastehakemuksen oikeudelle. Käsittely kestää tavallisesti kahdesta viikosta kahteen kuukauteen, minkä jälkeen on vielä 30 päivän takaisinsaantiaika, jolloin yksipuoliseen päätökseen voi hakea muutosta.

Lopuksi ulosottoviranomaiset ilmoittavat häädölle päivämäärän ja asunto-osakeyhtiö palkkaa häätöä varten henkilökunnan. Asunnon irtaimistosta sovitaan asuntoyhtiön ja ulosottoviranomaisen kanssa.

Jos haltuunotto riitautetaan, voi haltuunottoprosessi venyä hyvinkin pitkäksi, Jouni Koskela huomauttaa.

Asunnon haltuunotolle viisi perustetta

Oikeustieteen tohtori Eelis Paukun mukaan asunnon haltuunottoon on viisi perustetta, joihin voi johtaa sekä osakeasunnon omistajan että vuokralaisen toiminta.

• Ensimmäinen peruste ovat maksamattomat vastikkeet tai käyttökorvaukset.
• Toinen on osakehuoneiston huono hoito, joka aiheuttaa huomattavaa haittaa muille osakkaille tai rakennukselle, eikä osakas ei suostu korjaamaan asiaa sekä estää osakkaan kustannuksella yhtiön tekemät korjaukset.
• Kolmas peruste on käyttötarkoituksen vastainen käyttö, kuten liiketoiminnan harjoittaminen asunnossa.
• Neljäntenä perusteena on häiritsevä elämä, joka on useimmiten öistä juhlimista tai muuta häiriötä, kuten rikollista toimintaa asunnossa ja muiden asukkaiden uhkailua tai tahallista häirintää.
• Viidentenä perusteena on järjestyssääntöjen rikkominen esimerkiksi tupakointikiellon suhteen.

Vakavammissa tapauksissa, kuten yöllisissä tai pitkään kestävissä häiriöissä kannattaa kutsua poliisi paikalle. Lievemmissä tapauksissa kannattaa itse kirjata ylös häiriöiden tapahtuma ja aika. Sekä poliisiraportteja että itse tehtyjä muistiinpanoja voidaan käyttää haltuunoton perusteena, kertoo Paukku.

Kiinteistöliiton apulaispäälakimiehen Kristel Pynnösen mukaan viime vuosina ovat yleistyneet sellaiset asunto-osakkeiden haltuunottotapaukset, joissa osakas ei enää kolmen vuoden enimmäishaltuunottoajan jälkeen halua ottaa asuntoa takaisin haltuunsa.

Lue koko Koillissanomien artikkeli täältä.

Finlex: asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 2 § osakehuoneiston ottaminen yhtiön hallintaan