Häiriökäyttäytyminen voi aiheuttaa harmia koko taloyhtiön asukkaille. Yleisimpiä tapauksia ovat tupakointi ja yöllinen metelöinti taloyhtiössä. Ongelmiin puuttuminen on mahdollista, mutta pysyviin ratkaisuihin pääseminen vaatii aikaa ja työtä, kirjoittaa Koillissanomat.
Kun häiriöitä ilmenee, on ensimmäiseksi lähetettävä kirjallinen ilmoitus sekä asunnon omistajalle että vuokralaiselle. Ilmoituksessa kerrotaan, millaisia häiritseviä asioita asunnossa väitetysti tapahtuu ja kysytään, mitä asialle aiotaan tehdä. Tämän jälkeen asia käsitellään taloyhtiön kokouksessa. Yleensä asia ratkeaa tällaisella käsittelyllä, kertoo Oulussa toimiva isännöitsijä Jouni Koskela. Hänen mukaansa häiriön täytyy olla vakavaa ja toistuvaa, jotta siihen voidaan puuttua.
Jos muutosta ei tapahdu, sekä vuokralaiselle että vuokranantajalle annetaan varoitus ja uhataan asunnon haltuunotolla. Vuokranantajan tulee myös todistettavasti itse varoittaa vuokralaistaan. Tämän jälkeen asunto-osakeyhtiö voi tehdä häädöstä haastehakemuksen oikeudelle. Käsittely kestää tavallisesti kahdesta viikosta kahteen kuukauteen, minkä jälkeen on vielä 30 päivän takaisinsaantiaika, jolloin yksipuoliseen päätökseen voi hakea muutosta.
Lopuksi ulosottoviranomaiset ilmoittavat häädölle päivämäärän ja asunto-osakeyhtiö palkkaa häätöä varten henkilökunnan. Asunnon irtaimistosta sovitaan asuntoyhtiön ja ulosottoviranomaisen kanssa.
Jos haltuunotto riitautetaan, voi haltuunottoprosessi venyä hyvinkin pitkäksi, Jouni Koskela huomauttaa.
Oikeustieteen tohtori Eelis Paukun mukaan asunnon haltuunottoon on viisi perustetta, joihin voi johtaa sekä osakeasunnon omistajan että vuokralaisen toiminta.
Vakavammissa tapauksissa, kuten yöllisissä tai pitkään kestävissä häiriöissä kannattaa kutsua poliisi paikalle. Lievemmissä tapauksissa kannattaa itse kirjata ylös häiriöiden tapahtuma ja aika. Sekä poliisiraportteja että itse tehtyjä muistiinpanoja voidaan käyttää haltuunoton perusteena, kertoo Paukku.
Kiinteistöliiton apulaispäälakimiehen Kristel Pynnösen mukaan viime vuosina ovat yleistyneet sellaiset asunto-osakkeiden haltuunottotapaukset, joissa osakas ei enää kolmen vuoden enimmäishaltuunottoajan jälkeen halua ottaa asuntoa takaisin haltuunsa.
Lue koko Koillissanomien artikkeli täältä.
Finlex: asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 2 § osakehuoneiston ottaminen yhtiön hallintaan
Vuokralaisen taustojen selvittäminen on olennainen osa vuokralaisvalintaa. Tiedot tulisi kerätä lähtökohtaisesti vuokralaisehdokkaalta. Tarpeellisia tietoja ovat yleensä sellaiset tiedot, joiden avulla voidaan varmistaa vuokralaisen henkilöllisyys, maksukyky ja huoneiston huolellinen hoitaminen.
Vuokranantajan tehtävät eivät pääty vuokralaisen valintaan ja asunnon vuokrasopimuksen allekirjoittamiseen. Ennen avainten luovutusta on tehtävä monia huolellisia valmisteluja, jotta vuokrasuhde alkaisi sujuvasti.
Asunto-osakeyhtiössä oli suoritettu korjaustyö, jonka aikana viemäreitä ei saanut käyttää. Yhtiön vuokraamassa huoneistossa oleskelleet suomen kieltä taitamattomat henkilöt olivat kuitenkin käyttäneet viemäriä, mistä oli aiheutunut vahinkoa. Oikeudessa riideltiin siitä, kenellä tapauksessa oli korvausvastuu.
Tilaajille
Lemmikit voivat parhaimmillaan yhdistää taloyhtiön asukkaita. Lemmikkien ja muiden talon asukkaiden sopuisa yhteiselo vaatii kuitenkin lemmikinomistajilta vastuuntuntoa ja avointa viestintää. Myös lemmikittömien asukkaiden kannattaa kertoa asioista avoimesti lemmikinomistajille.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään