
Kuukauden kasvo: ”Osake-yhtiölaki muuttuu osittaisuudistuksin”
Suomen Kiinteistöliiton lakiasiainjohtaja Jenni Hupli kertoo asunto-osakeyhtiölain muutoksesta. Mitä taloyhtiön tulisi tietää lakimuutoksesta?
Suomen Kiinteistöliiton lakiasiainjohtaja Jenni Hupli kertoo asunto-osakeyhtiölain muutoksesta. Mitä taloyhtiön tulisi tietää lakimuutoksesta?
Hallitus on tänään antanut eduskunnalle lakimuutosehdotukset osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta. Lakimuutosehdotuksen mukaan esimerkiksi taloyhtiön hallitus voisi jatkossakin päättää, missä muodossa yhtiökokous pidetään. Huomioon on otettava kokouksen pitomuotoon vaikuttavat yhtiöjärjestysmääräykset.
Asunto-osakeyhtiöillä on jatkuva tarve korjaustoimille. Raksystemsin Inspections & Surveys -liiketoiminnan johtaja Jari Marttinen esittää, että tilanne parantuisi kunnossapitotarveselvitystä koskevan lainmuutoksen avulla. Oikeusministeriö selvittää parasta aikaa lainmuutostarpeita.
Taloyhtiöiden toimintaa ohjaa asunto-osakeyhtiölaki, jossa määrätään muun muassa osakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista, yhtiökokouksesta sekä yhtiön johdon tehtävistä. Lakia täydentämään julkaistiin muutama vuosi sitten Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus. – Suosituksella pyritään vakiinnuttamaan taloyhtiöiden toimintaan hyviä käytäntöjä erityisesti asioissa, joista on vaikeaa säätää lailla.
Korkein oikeus on tulkinnut, että asunto-osakeyhtiön osakkaalla oli oikeus asentaa osakehuoneistoonsa kuuluvalle parvekkeelle ilmalämpöpumppu siten, että sen sisä- ja ulkoyksikön välinen läpivienti oli tehty rakennuksen ulkoseinään. Tapauksessa taloyhtiön ylimmän kerroksen osakas oli pyytänyt yhtiön hallitukselta lupaa ilmalämpöpumpun jälkikäteiseen asentamiseen. Hallitus ei ollut lupaa myöntänyt.
Sähköautojen ja sähköisen asioinnin yleistyminen ovat esimerkkejä ilmiöistä, jotka tuovat tarvetta päivittää taloyhtiömuotoista asumista sääntelevää asunto-osakeyhtiölakia. Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki on ollut voimassa runsaat kymmenen vuotta, joiden aikana moni asia taloyhtiöissä on muuttunut. Kiinteistöliiton lakimiehet vastaavat vuosittain useisiin tuhansiin neuvontapuheluihin, joiden aiheet liittyvät taloyhtiöiden juridisiin pulmiin.
Asunto-osakeyhtiölaissa ei mainita tuholaisia. Siinä on kuitenkin määritelty vastuut. Esimerkiksi yhtiö vastaa rakenteista ja eristeistä, joten periaatteessa laki määrittelee vastuut sen mukaan, missä tuholaisia on.
Häiriökäyttäytyminen voi aiheuttaa harmia koko taloyhtiön asukkaille. Yleisimpiä tapauksia ovat tupakointi ja yöllinen metelöinti taloyhtiössä. Ongelmiin puuttuminen on mahdollista, mutta pysyviin ratkaisuihin pääseminen vaatii aikaa ja työtä, kirjoittaa Koillissanomat.
Suomen ASH:n teettämän tutkimuksen mukaan suurin osa väestöstämme kannattaa parveketupakoinnin kieltämistä lailla. Valtaosa tutkimukseen vastanneista pitää myös tupakkalain tavoitetta savuttomasta ja nikotiinittomasta Suomesta hyvänä. Tutkimukseen osallistuneista 63 prosenttia kannatti parveketupakoinnin kieltämistä lailla ja 26 prosenttia vastusti kieltoa.
Tupakkalakiin tulee uusia muutosesityksiä todennäköisesti jo syksyllä. Savuttomaan Suomeen eli käytännössä tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön loppumiseen pyritään vuoteen 2030 mennessä, kirjoittaa Kainuun Sanomat. Vuonna 2030 päivittäin tupakkaa ja muita nikotiinituotteita käyttäviä pitäisi olla korkeintaan viisi prosenttia suomalaisista.
Aurinkoisena helatorstaina moni kaivaa grillin esiin ja ryhtyy ruuanlaittopuuhiin. Parvekkeella tapahtuvasta kokkailusta leviävät tuoksut saattavat herättää naapureissa muutakin kuin ruokahalun. Aihe näkyy keväisin myös Kiinteistöliiton lakineuvonnassa.
Syksyllä monessa taloyhtiössä hallitus käynnistelee toimintaansa kesätauon jälkeen. Uuden puheenjohtajan ja hallituksen jäsenen on hyvä pitää mielessään, että Kiinteistöliitto tarjoaa jäsenilleen monenlaista tukea ja neuvontaa hallitustyöhön. Hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan on tärkeää perehtyä huolellisesti oman yhtiönsä tilanteeseen ja keskeisiin asiakirjoihin.