Huoneistojen hallintaanottoa halutaan helpottaa, jotta asumishäiriöihin ja lyhytaikaisen vuokraustoiminnan aiheuttamiin merkittäviin haittoihin tai lisäkustannuksiin voitaisiin puuttua. Asia ilmenee asunto-osakeyhtiölain uudistamista pohtineen työryhmän mietinnöstä.
Taloyhtiön toimintaa ohjaa vahvasti asunto-osakeyhtiölaki ja kunkin taloyhtiön yhtiöjärjestys. Yhtiön lainmukaisuuden valvonta kuuluu usean eri tahon vastuulle, eikä pelkästään hallitukselle, kuten moni yhtäkkiä arvioisi.
Tilaajille
Asunto-osakeyhtiölaissa säädetystä kunnossapitovastuun jakautumisesta on mahdollista poiketa yhtiöjärjestykseen otettavalla määräyksellä. Kannattaa kuitenkin pohtia, onko tämä omassa taloyhtiössä järkevää ja miltä osin.
Tilaajille
Asunto-osakeyhtiölaki on nimenomaan taloyhtiöitä varten säädetty laki. Ennen ensimmäistä asunto-osakeyhtiölakia myös taloyhtiöiden toimintaa ohjasi osakeyhtiölaki. Aikaa myöten kävi kuitenkin selväksi, että taloyhtiöt tarvitsevat oman lainsäädännön.
Tilaajille
Suomen Kiinteistöliiton lakiasiainjohtaja Jenni Hupli kertoo asunto-osakeyhtiölain muutoksesta. Mitä taloyhtiön tulisi tietää lakimuutoksesta?
Hallitus on tänään antanut eduskunnalle lakimuutosehdotukset osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta. Lakimuutosehdotuksen mukaan esimerkiksi taloyhtiön hallitus voisi jatkossakin päättää, missä muodossa yhtiökokous pidetään. Huomioon on otettava kokouksen pitomuotoon vaikuttavat yhtiöjärjestysmääräykset.
Asunto-osakeyhtiöillä on jatkuva tarve korjaustoimille. Raksystemsin Inspections & Surveys -liiketoiminnan johtaja Jari Marttinen esittää, että tilanne parantuisi kunnossapitotarveselvitystä koskevan lainmuutoksen avulla. Oikeusministeriö selvittää parasta aikaa lainmuutostarpeita.
Taloyhtiöiden toimintaa ohjaa asunto-osakeyhtiölaki, jossa määrätään muun muassa osakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista, yhtiökokouksesta sekä yhtiön johdon tehtävistä. Lakia täydentämään julkaistiin muutama vuosi sitten Taloyhtiön hyvä hallintotapa -suositus. – Suosituksella pyritään vakiinnuttamaan taloyhtiöiden toimintaan hyviä käytäntöjä erityisesti asioissa, joista on vaikeaa säätää lailla.
Korkein oikeus on tulkinnut, että asunto-osakeyhtiön osakkaalla oli oikeus asentaa osakehuoneistoonsa kuuluvalle parvekkeelle ilmalämpöpumppu siten, että sen sisä- ja ulkoyksikön välinen läpivienti oli tehty rakennuksen ulkoseinään. Tapauksessa taloyhtiön ylimmän kerroksen osakas oli pyytänyt yhtiön hallitukselta lupaa ilmalämpöpumpun jälkikäteiseen asentamiseen. Hallitus ei ollut lupaa myöntänyt.
Sähköautojen ja sähköisen asioinnin yleistyminen ovat esimerkkejä ilmiöistä, jotka tuovat tarvetta päivittää taloyhtiömuotoista asumista sääntelevää asunto-osakeyhtiölakia. Nykyinen asunto-osakeyhtiölaki on ollut voimassa runsaat kymmenen vuotta, joiden aikana moni asia taloyhtiöissä on muuttunut. Kiinteistöliiton lakimiehet vastaavat vuosittain useisiin tuhansiin neuvontapuheluihin, joiden aiheet liittyvät taloyhtiöiden juridisiin pulmiin.
Asunto-osakeyhtiölaissa ei mainita tuholaisia. Siinä on kuitenkin määritelty vastuut. Esimerkiksi yhtiö vastaa rakenteista ja eristeistä, joten periaatteessa laki määrittelee vastuut sen mukaan, missä tuholaisia on.
Häiriökäyttäytyminen voi aiheuttaa harmia koko taloyhtiön asukkaille. Yleisimpiä tapauksia ovat tupakointi ja yöllinen metelöinti taloyhtiössä. Ongelmiin puuttuminen on mahdollista, mutta pysyviin ratkaisuihin pääseminen vaatii aikaa ja työtä, kirjoittaa Koillissanomat.