Oman taloyhtiön yhtiökokous on tilaisuus, jota osakkaan ei kannata jättää väliin. Yhtiökokoukseen osallistuminen on osakkaan paras keino saada kokonaiskuva oman talonsa kuulumisista ja päästä vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Mitä yhtiökokouksessa tapahtuu ja miten valmistautua etukäteen, jotta osakas voi saada yhtiökokouksesta eniten irti?
Tyypillisesti asunto-osakeyhtiön yhtiökokous pidetään viimeistään kesäkuun loppuun mennessä, puolen vuoden sisällä tilinpäätöksen valmistumisesta. Yhtiökokouksen kutsuu koolle taloyhtiön hallitus. Isännöitsijä lähettää yhtiökokouskutsut vähintään kahta viikkoa ennen kokousta. Jos osakas ei itse pääse yhtiökokoukseen, hän voi valtuuttaa toisen henkilön osallistumaan puolestaan.
Realia Isännöinnin Oulun yksikön päällikön Antti Makkosen mukaan yhtiökokoukseen kannattaa osallistua.
”Jos haluaa vaikuttaa taloyhtiön asioihin, yhtiökokous on paikka, minne mennä. Yhtiökokouksessa saa tietoa taloyhtiön ajankohtaisista asioista ja kuulee tarkemmat perustelut sille, miksi yhtiön asiat ovat niin kuin ovat. Yhtiökokous on myös hyvä mahdollisuus tutustua isännöitsijään ja muihin osakkaisiin”, Makkonen kertoo.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat on määritelty laissa. Kokouksessa käsitellään tilinpäätös, kunnossapitotarveselvitys, yhtiössä tehdyt kunnossapito- ja muutostyöt, talousarvio, vastikkeiden ja muiden maksujen suuruus sekä tilinpäätöksen vahvistaminen. Esityslistalla voi olla myös muita taloyhtiön hallituksen tai osakkaiden ehdottomia asioita:
”Osakas voi saada yhtiökokouksen toimivaltaan kuuluvan asiansa esityslistalle, kunhan lähettää sen kirjallisesti hallitukselle hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta”, Makkonen neuvoo.
Yhtiökokouskutsun mukana tulee paljon tärkeää materiaalia, johon on syytä tutustua huolellisesti ennen kokousta: tilinpäätös ja toimintakertomus, hallituksen talousarvioesitys, kunnossapitotarveselvitys sekä tilin- tai toiminnantarkastuskertomukset.
”Materiaalien pohjalta voi sitten muodostaa oman näkemyksensä: onko samaa mieltä hallituksen kanssa vai haluaako kenties tehdä kokouksessa toisenlaisen ehdotuksen”, Makkonen sanoo.
Papereihin tutustumisen jälkeen osakas voi myös miettiä kysymyksiä, joihin haluaa tarkemman vastauksen. Makkosen mukaan osakkailla herää tyypillisesti kysymyksiä pienistäkin asioista – ja nekin kannattaa esittää.
”Yleensä ihmiset haluavat isännöitsijän tai hallituksen selventävän tarkemmin esimerkiksi sitä, mihin taloyhtiön rahoja on käytetty vaikkapa kunnossapidon osalta. Yhtiön taloudellinen tilanne yleisesti kiinnostaa myös kaikkia.”
Hän neuvoo perehtymään etukäteen erityisesti kunnossapitotarveselvitykseen, talousarvioon ja vastikerahoituslaskelmaan.
”Jos haluaa välttyä yllätyksiltä kokouksessa, niin kannattaa perehtyä etukäteen, mitä korjauksia on suunnitteilla ja miten vastike tulee kehittymään”, Makkonen tiivistää.
”Kysymyksiä saa ja kannattaa esittää – eriäviäkin ehdotuksia, hyvässä hengessä.”
Taloyhtiöiden yhtiökokouksissa käsitellään usein asioita, joilla on merkitystä myös talossa asuville vuokralaisille. Jos taloyhtiössä on vähintään viisi huoneistoa, joilla on eri omistajat, on vuokralaisillakin oikeus osallistua yhtiökokoukseen tietyissä tilanteissa.
Osakkaalla on yhtiökokouksessa laaja kyselyoikeus yhtiön asioista ja taloudesta. Myös vuokranantajaosakkaan kannattaa olla yhtiökokouksessa tarkkana, sillä kokouksen päätöksillä voi olla vaikutusta asuntosijoittajan verotukseen.
Asunto-osakekirjojen siirtäminen sähköiseen muotoon on sujunut odotettua nopeammin. Koko Suomen asunto-osakkeista 488 000 eli noin 23 prosenttia on sähköisinä rekisterimerkintöinä, kertoo Maanmittauslaitos.
Lähtökohtaisesti taloyhtiö kantaa kustannusvastuun viemärin avaamisesta. Tilanne kuitenkin muuttuu, jos tukos on aiheutunut osakkaan huolimattomasta toiminnasta – esimerkiksi, jos viemäriin on huuhdottu sinne kuulumatonta materiaalia, kuten kissanhiekkaa.
Tilaajille
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään