Naapuri osti sähköauton ja haluaa latauspisteen: kuka maksaa?

Kuvituskuva
Schetelig boksiartyht 14.1.-22.2.2019

Sähköautojen yleistyminen pakottaa monet taloyhtiöt miettimään suhtautumistaan sähköautojen lataamiseen. Elokuusta lähtien taloyhtiöille on ollut tarjolla julkista tukea latausjärjestelmien hankintaan, mutta kustannuksia valuu myös taloyhtiöille. LähiTapiola kokosi yleiset kysymykset ja vastaukset aiheesta.

Erityisesti ladattavien hybridiautojen yleistyminen näkyy taloyhtiöissä yleistyvinä kysymyksinä latausjärjestelmiin liittyen. Sähköautoja ajaa Suomen teillä Trafin rekisteritietojen mukaan yli 11 000, kun vielä vuodenvaihteessa niitä oli noin 7 000. Trafin heinäkuussa julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan 16 prosenttia suomalaisista suunnittelee siirtyvänsä seuraavan viiden vuoden aikana vaihtoehtoisen käyttövoiman henkilöautoon, joista selvästi suosituin vaihtoehto on ladattava hybridiauto.

– Käytännössä kaikissa taloyhtiössä on lämmitystolppavalmius ja varsin usein tämä mielletään soveltuvaksi myös sähköautojen lataamiseen. Auton lataaminen on perinteisestä pistorasiasta mahdollista, mutta kovin hidasta. Siksi taloyhtiöissä käytännössä tutkitaankin usein varsin nopeasti muita vaihtoehtoja autojen lataukseen, kertoo LähiTapiolan moottoriajoneuvovakuuttamisen johtaja Tapani Alaviiri.

Parkkipaikoilta löytyvän tavanomaisen lämmitystolpan pistokkeesta eli ammattikielellä Schuko-töpselistä voi ladata niin hybridiautoa kuin täyssähköä. Asiantuntijoiden suosituksissa tällaista latausta suositetaan turvallisuussyistä vain rajatulla virtamäärällä ja tilapäiseen käyttöön.

LähiTapiolan koti- ja kiinteistövakuutusten ohjeistuksena on, että jos kiinteistön sähköverkkoa käytetään sähköauton lataukseen, on ennen latausta tarkistettava olemassa olevien asennusten soveltuvuus ja latauslaitteet on huollettava säännöllisesti. Tarkastuksista on esitettävä sähköasennusliikkeen kirjallinen todistus pyydettäessä.

Mitä taloyhtiön pitää huomioida?

Taloyhtiöille ja pientaloille sähköautojen latausratkaisuja toimittavan Plugit Finlandin operatiivinen johtaja Marcus Suvanto listaa asioita, joita taloyhtiöiden pitäisi huomioida latausratkaisuja pohtiessa.

– Taloyhtiössä hanke alkaa asiantuntijan kartoituksesta. Selvitetään nykyinen sähköistys ja sen soveltuvuus latauskäyttöön. Tyypillisesti ratkaisu taloyhtiön laajempaan tarpeeseen löytyy latausjärjestelmästä, joka mahdollistaa kuormituksen hallinnan. Käytännössä siis varmistetaan, että yhdenaikainen latausteho pysyy niissä rajoissa, missä kiinteistö sen sallii, Suvanto sanoo.

Suvannon mukaan latauslaitteiden vaatima infrastruktuuri koostuu kiinteistön sähkökeskuksesta latauspisteisiin vedettävistä syöttökaapeleista sekä latausjärjestelmää ohjaavasta yksiköstä. Niiden avulla taataan nopea ja turvallinen lataaminen.

Suvannon mukaan taloyhtiöissä asiaa pohtivien täytyy myös päättää investoiko nyt suoraan ratkaisuun joka vastaa myös lähivuosien kasvavaan tarpeeseen vai halutaanko palvella vain alkuvaiheen tarvetta esimerkiksi muutamalle ladattavalle hybridiautolle.

– Mikäli latauspisteiden kaapelointi joudutaan uusimaan, ovat esimerkiksi kaivuutyöt suuri kustannuserä ja niiden osuus kustannuksista on lähes sama riippumatta siitä, että kuinka tehokas latausjärjestelmä asennetaan. Kustannuksia taloyhtiö voi jakaa eri tavoin. Yhtenä mallina taloyhtiö voi halutessaan kustantaa perusinfran ja jättää yksittäisten asukkaiden maksettavaksi latauksen yhdistämisen parkkipaikkaan. Myös latauksesta syntyviä kustannuksia voidaan jakaa taloyhtiössä eri tavoin, Suvanto kertoo.

Suvanto suosittelee varmistaamaan, että investoinnit tehtäisiin mielummin ajatellen kiinteistön elinkaarta, kuin muutaman seuraavan vuoden tarvetta.

Mitä latausjärjestelmä maksaa?

Esimerkiksi helsinkiläinen taloyhtiö asentaa 20 parkkipaikalle Plugitin latausjärjestelmän. Parkkipaikkakohtainen kustannus on noin 1500-3000 per latauspiste sisältäen asennustyöt. Latausjärjestelmän kustannusten hintahaarukkaan vaikuttaa merkittävästi sähköinfran lähtötaso ja sijaitsevatko parkkiruudut ulkona vai parkkihallissa.

– Perusinfratöiden ja näihin liittyvien asennustöiden kustannukset tyypillisesti jaetaan kaikkien osakkaiden kesken. Tämä tulee myös herättämään keskustelua taloyhtiöissä. Uskon, että se kuitenkin vaikuttaa koko kiinteistön arvoon ja houkuttelevuuteen tulevaisuudessa yhä enemmän. Nyt jo osalle asunnonhakijoista sähköautojen latausjärjestelmä on valintakriteeri, Suvanto sanoo.

Kustannusten kattamiseen on tarjolla myös julkista tukea. ARA on tarjonnut latausjärjestelmien hankintaan tukea jo elokuusta 2018 lähtien.

Taloyhtiö – huolehdi näistä, kun sähköauto saapuu

1) Voiko sähköautoa ladata tavanomaisesta pistokkeesta tai lämmitystolpasta?

Kyllä voi, mutta se ei ole suositeltavaa jatkuvassa käytössä. Vakuutusyhtiöiden suojeluohjeissa sanotaan, että jos kiinteistön sähköverkkoa käytetään sähköauton lataukseen, on ennen latausta tarkistettava olemassa olevien asennusten soveltuvuus ja latauslaitteet on huollettava säännöllisesti. Tarkastuksista on esitettävä sähköasennusliikkeen kirjallinen todistus pyydettäessä.

2) Miten lataaminen onnistuu tavallisesta pistokkeesta tai parkkipaikan lämpötolpasta?

Sähköteknisen alan kansallisen standardointijärjestö Seskon suositusten mukaan tavallisesta pistokkeesta tehtävä lataus on rajattava 8 ampeerin virtaan. Rajoitus koskee myös esimerkiksi parkkipaikkojen lämmitystolppia. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että latauslaitteen virransäätöyksikön vedonpoistosta on huolehdittu sekä lataus on aina päätetty ennen kuin latauskaapeli irrotetaan pistorasiasta.

Sähköauton akkua saa tavallisesta pistokkeesta ladattua 8 ampeerin virralla alle 2 kilowattia tunnissa. Keskimääräinen tehonkulutus sähköautoissa on noin 20 kilowattia 100 kilometrillä. Lisäksi tyypillisesti tulee huolehtia myös energiakulutuksen kohdistamisesta käyttäjään.

3) Millainen laite on soveltuva sähköautojen päivittäiseen lataamiseen?

Sähköautojen lataamiseen tarkoitettujen laitteiden etuja ovat turvallisuus, helppous ja tehokkuus. Pistoketyyppi näissä laitteissa on tarkoitettu nimenomaisesti sähköautojen lataamiseen ja latauskaapeli voi olla laitteessa joko kiinteänä tai käyttäjällä erillisenä. Älykkäällä latauslaitteella on lisäksi mahdollista kohdistaa ja laskuttaa energiakustannukset suoraan käyttäjältä ilman, että taloyhtiölle muodostuu hallinnollista työtä.

4) Uskaltaako sähköautojen latausinfraan investoida nyt vai kannattaako odottaa?

Suurimmat kustannukset syntyvät perusinfratöistä, joilla pärjää kauas tulevaisuuteen. Infraan investointi ei mene ”harakoille”, koska laitteita voi lisätä tarpeen mukaan. Siksi sähköautojen latausvalmius kannattaa tehdä kerralla mahdollisimman moneen parkkipaikkaan, koska tämä alentaa kokonaiskustannuksia.

5) Voiko taloyhtiö hankkia alkuun esimerkiksi muutaman yhteisen latauspisteen ja investoida myöhemmin latausjärjestelmään?

Tämä on mahdollista. Kustannusten näkökulmasta kuitenkin merkittävä osa kustannuksista syntyy rakennustöistä. Taloyhtiöstä tulee myös houkuttelevampi uusille asukkaille, kun siellä on valmiudet sähköautojen lataukseen. Yhteisen latauspisteen ongelma on yhdenaikainen tarve pisteen käytölle. Vuorottelu latauspisteella tarkoittaisi sitä, että ladattu auto vaihdettaisiin toiseen keskellä yötä. Useimmiten taloyhtiön yhteiskäyttöpaikka ei ole tarkoituksenmukainen.

6) Kuka maksaa taloyhtiössä latauslaitteiston hankinnan?

Tyypillisesti sähköautojen latausjärjestelmän ja valmiuden hankkiminen on muihin taloyhtiön yhteisiin korjaus- ja parannustöihin verrattava kustannus eli se jaetaan kaikkien osakkaiden kesken. Latauspistokkeen hankinnasta vastaa tyypillisesti sen käyttäjä. Huomiota on kiinnitettävä kustannusten yhdenmukaisuuteen riippumatta latauspaikasta.

7) Kuka maksaa latauslaitteiston ylläpidon ja latauksen?

Taloyhtiö yleensä maksaa laitteiston ylläpidon ja huollon, mutta lataukseen on tarjolla erilaisia vaihtoehtoja. Älykkäillä latauslaitteilla on helppo kohdistaa sähkönkulutus käyttäjätasolla jolloin myös palvelukustannukset tyypillisesti kohdistuvat käyttäjälle.

8) Onko lainsäädäntöön odotettavissa muutoksia lähivuosille?

EU:sta on tulossa energiatehokkuusdirektiivi 2025 mennessä voimaan parkkihalleissa. Kaikkiin uusiin ja remontoitaviin kohteisiin, joissa yli 10 pysäköintipaikkaa pitää olla valmius lataukseen. Uudessa tai remontin läpikäyneessä muussa kuin asuinrakennuksessa pitää olla 20 prosentissa paikoista latausmahdollisuus ja rakennettuna ainakin yksi latauslaite.

LähiTapiola sijoitti kesäkuussa 2018 liikkumisen palveluita tuottavaan Plugit Finlandiin.

5 kommenttia

  • Olli Nylander Reply

    9.10.2018 at 09:48

    “Keskimääräinen tehonkulutus sähköautoissa on noin 20 kilowattia 100 kilometrillä. …” Mitähän tässä yritetään sanoa?? TEHON kulutus? kW/100 km??? Jos mentäisiin vanhanaikaisempiin yksiköihin niin tuo sama voitaisiin sanoa: … 27,2 hevosvoimaa 100 kilometrillä. Siis että minun autoni 80 kW tehoisen moottorin tehot hiipuisivat 400 kilometrin matkalla nollaan ja auto olisi sen jälkeen käyttökelvoton, niinkö?

    Ei ne sähköautot(kaan) tehoa kuluta vaan energiaa. Energian yksiöitä ovat mm. kilowattitunti (kWh), vanha kunnon kilokalori (kCal) ja joule (https://www.motiva.fi/ajankohtaista/energiasanasto_ja_-yksikot/teho-_ja_energiayksikot)

    Nyt olisi mielenkiintoista tietää mikä on tuon sähköauton energiankulutus 100 km:llä – olisiko n. 20 kWh?

  • Mauri Mattsson, Turku Reply

    10.10.2018 at 21:16

    Yhtiöjärjestyksissä ei autojen käyttövoiman jakelua ei ole kirjattu yhtiöjärjestykseen yhtiön toimialaksi.
    .
    Yhtiöjärjestyksen muutos olisi siis ensimmäinen toimenpide, joka pitäisi tehdä.

    Latauspisteiden hankkiminen ja ylläpito tullaan kustantamaan artikkelissa mainitulla tavalla, eli kaikkien maksamalla vastikkeella. Näin ollen on kyse vastikeperusteen muutoksesta, joka vaatii nykyisen AOYL:n mukaan kaikkien osakkaiden hyväksynnän.
    Että näin, jos lakia halutaan noudattaa.

    Jos sähköautojen lataus on ajankohdan perusparannus, on myös kaasuautoille järjestettävä polttoaineen jakelu.
    Entä taksin käyttäjien ale-setelit ja alennus bussikorteista.
    Muutenhan ei kaikkien osakkaiden ja asukkaiden liikkumista yhtiön ulkopuolella ei kohdella yhdenvertaisesti

    Kysehän ei ole asumisesta, vaan matkustamisesta yhtiön rajojen ulkopuolella!!!
    Tämä on jäänyt huomaamatta tai jätetty tahallaan huomaamatta ja runnotaan asiat läpi uskoen, ettei kukaan moiti käräjäoikeuteen yhtiökokousten laittomia päätöksiä.
    Aina on se riski, että oikeus toimii hallituksen ohjaamana kuten naapurimaissamme. Kuka osakas uskaltaa ottaa kymmenien tuhansien eurojen riskin kysyessään oikeuksiensa perään.

    • Tapio Reply

      5.11.2018 at 22:02

      Kuulisin mielelläni mistä tuo yhtiöjärjestyksen muutos pakolliseksi tulee? Kysehän on ainoastaan käytetyn sähkönkulutuksen aivan kuten aiemminkin laskuttamisesta käyttäjältä. Aivan kuten aiemminkin. Jos on julkinen latauspiste niin niillekkin on olemassa keinonsa jossa käyttäjä eli lataaja maksaa lataamansa virran määrän kortilla tai jollain muulla välineellä joka ohjaa laskutuksen hänelle.
      Olen täällä Tampereella käynyt useammassa tilaisuudessa jossa tämä on todettu. Kaupungin tilaisuudessa, jossa Kiinteistöliiton edustaja totesi ettei yhtiöjärjestystä tarvitse muuttaa jos ei ole pykälää jossa autopaikka kuuluu kiinteänä osana asuntoon. Harvemmin näin on. Latauspisteiden määrän voi yhtiö määrittää millä lähdetään liikkeelle. Tosin EU direktiivi tulee määräämään vähimmäismäärän tulevina vuosina. Vanhoja kenttiä uudistettaessa kannattaa kartoittaa nykyisen kaapeloinni kestävyys ja sähköpää keskuksen antamat mahdollisuudet.

  • Johnny Gestranius Reply

    14.10.2018 at 12:25

    Kyllä tulee kalliiksi vanhemmalle taloyhtiölle, pääkeskus uusittavaa, sulake koko suurennettavaa perusmaksu nousee!! Aikamoista hömpötystä. Sähköyhtiöt perustavat latauspisteet ja myyvät palvelua suoraan ostajalle, samalla tavalla kun huoltoasemat myyvät polttoainetta!

  • Tapio Reply

    5.11.2018 at 18:59

    Yhtiöjärjestyksen muuttamiseen ei ole tarvetta. Kannattaa kysyä neuvot Kiinteistöliitolta. Neuvo tuohon sulake koon kasvattamiseen on, että kannattaa kartoittaa ennen kuin alkaa tekemään muutoksia. Lisäksi nyt saa muutoksiin valtion tukea 35% niistä kustannuksista jotka johtuvat muutostöistä.

Jätä kommentti

Kirjaudu

Tervetuloa! Kirjaudu sisään tunnuksillasi

Muista kirjautumiseni Unohtuiko salasana?

Lost Password

Kiinteistölehti

Kiinteistölehti

Käytämme evästeitä, jotta voimme tarjota mahdollisimman hyvän käyttäjäkokemuksen.
Käyttämällä sivustoa hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää