Helsingin Sanomat: Turun ydinkeskustassa sijaitseva huoneisto vaihtoi omistajaa vuonna 2017 noin 90 000 eurolla. Nyt myyjä joutuu palauttamaan myyntihinnasta 50 000 euroa korkoineen ja maksamaan oikeudenkäyntikuluja 30 000 euroa. HS kertoo, että taustalla on erikoinen riita, joka aiheutui viranomaisten rekistereissä olevista vääristä tiedoista.
Kiinteistöliiton selvityksen mukaan taloyhtiöiden hallitusten jäsenistä ainoastaan 12 prosenttia on alle 44-vuotiaita. 65–74-vuotiaita on 39 prosenttia, 55–64-vuotiaita 23 prosenttia ja yli 75-vuotiaita 13 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla keski-ikä on noin 60 ja muualla Suomessa 63 vuotta.
Kallistunut energia on saanut yhä useamman kiinteistönomistajan harkitsemaan energiaremonttia. Ukrainan tilanne tulee todennäköisesti vielä lisäämään innostusta energiaremontteihin. Valtio tukee energiaremontteja tänä vuonna 40 miljoonalla eurolla.
HS kertoo taloyhtiöstä, jonka osakkaat halusivat kiinteistöönsä sähköautojen latauslaitteet, mutta muut samaan korttelimuuntajaan kytketyt taloyhtiöt eivät ratkaisuun suostuneet. Lopputuloksena kyseisen taloyhtiön lataushanke seisoo nyt pattitilanteessa. HS:n selvityksen mukaan taloyhtiöiden lataushankkeita jarruttavat myös isännöitsijät, jotka eivät ole innostuneita edistämään sähköautoilijoiden asiaa.
Asuntomarkkinat jatkuvat kuumana tänäkin vuonna Hangossa, jossa kohteita on myynnissä selvästi vähemmän kuin on kysyntää. Koronapandemia toi etätyöläiset Hankoon jo yli vuosi sitten, mikä on myös näkynyt asuntokaupassa. Etenkin omakotitalojen kysyntä on merkittävästi kasvanut.
Betoniteräskorroosiolla tarkoitetaan ilman hiilidioksidin aiheuttamaa betonin neutralisoitumisreaktiota, joka etenee hiljalleen betonin pinnasta syvemmälle betoniin. Kosteusrasitus pahentaa riskiä. Betoni on huokoista ja voi imeä sisäänsä runsaasti vettä.
Vuokrat ovat nousseet finanssikriisin jälkeen paljon nopeammin kuin asuntojen hinnat tai suomalaisten tulot. Nyt tilanne on muuttunut. Saton toimitusjohtaja Saku Sipola sanoo Helsingin Sanomissa, että pitkällä tähtäimellä vuokra-asunnoista on edelleen pulaa.
Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan viime vuonna asennettiin 130 000 lämpöpumppua ja niihin investoitiin 800 miljoonaa euroa. Suurimmat investoijat olivat pientalojen ja kerrostalojen omistajat. Suomen 1,2 miljoonaa lämpöpumppua tuottavat jo lähes 20 % lämmityksestä.
Uudisrakentamisesta suurin osa on suunniteltu uudelle, Pukinmäenrannaksi kutsutulle asuinalueelle, joka tulisi sijaitsemaan Pukinmäenkaaren varrella. Tällä hetkellä alue on peltoa, ja siellä sijaitsee joulukoristeita valmistavan Weisteen tehdas. Metsäiset kallioalueet Weisteen tehtaan kupeessa on tarkoitus säilyttää rakentamattomina.
OP Ryhmä kertoo, että sen korkosuojattujen uusien asuntolainojen euromääräinen osuus oli helmikuussa 55 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Korkokatto suojaa asuntolainaa korkojen nousulta ja pitää lainan kustannukset kohtuullisina myös nykyistä korkeammassa korkoympäristössä. Korkokattoja otetaan nyt erityisesti uusiin asuntolainoihin ja pitkälle laina-ajalle: uusista korkokattosopimuksista 83 prosentissa suojaus on mitoitettu 10 vuodelle tai sitä pidemmälle ajalle.
Suuri osa asuinkiinteistön energiakustannuksista syntyy käyttövedestä, käyttöveden lämmityksestä ja jätevedestä. Koska vesi on kallista, on veden säästäminen kannattava energiainvestointi. Tämä kannattaa ottaa huomioon kiinteistön energiaremonttia suunniteltaessa.
Smartvatten
Hallitus on sopinut maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksesta. Eduskuntaan viedään syksyllä esitys, jolla nykyiset rakentamisen pykälät kumotaan ja lakiin lisätään säännökset alueidenkäytön digitaalisuudesta. Uusi laki määrittää seuraavat vuosikymmenet, miten Suomessa rakennetaan ja miten alueidemme käyttöä suunnitellaan.