Vuokranantajat ottavat nyt velkaa ja korottavat vuokria maltillisesti, selviää Suomen Vuokranantajien tuoreesta jäsenkyselystä. Riskejä halutaan välttää hoitokulujen ja korkojen noustessa. Into uusien sijoitusasuntojen ostoon on laskenut.
Lainakaton käyttöönotto vähensi ensiasunnon ostajien määrää pienituloisissa kotitalouksissa, kertoo VATT. Lainakattouudistus onnistui kuitenkin vähentämään kotitalouksien velkaantumista.
Eduskunta käsittelee parhaillaan lakiesitystä kotitalouksien liialliseen velkaantumisen ehkäisemiseksi. Suomen Vuokranantajat kannattaa toimia, joilla hillitään kotitalouksien velkaantumista ja turvataan rahoitusmarkkinoiden vakautta.
Julkistetut euribor-noteeraukset ovat päivän viivästettyjä. Markkinoilla toimivat pankkiammattilaiset lähettelivät Helsingin Sanomien tietojen mukaan tiistaina twitterissä kuitenkin tuoreita korkonoteerauksia. Korko nousi niiden mukaan tiistaina aivan hitusen nollan yläpuolelle.
OP:lta haettujen uusien asuntolainojen määrä on viikosta 8 alkaen notkahtanut alaspäin viikkotasolla noin 25 prosenttia verrattuna vuoden 2021 ennätyskoviin lukemiin. Viimeisen viiden vuoden tarkastelujaksolla haettujen asuntolainojen määrä on kuitenkin helmi-maaliskuussa pysytellyt vuosien 2018–2020 tasolla. – Sodan aiheuttama tilanne on verrattavissa koronapandemian alkuun, jolloin asuntokauppa hidastui mutta elpyi nopeasti, kun epävarmuus tilanteesta hälveni.
OP Ryhmä kertoo, että sen korkosuojattujen uusien asuntolainojen euromääräinen osuus oli helmikuussa 55 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Korkokatto suojaa asuntolainaa korkojen nousulta ja pitää lainan kustannukset kohtuullisina myös nykyistä korkeammassa korkoympäristössä. Korkokattoja otetaan nyt erityisesti uusiin asuntolainoihin ja pitkälle laina-ajalle: uusista korkokattosopimuksista 83 prosentissa suojaus on mitoitettu 10 vuodelle tai sitä pidemmälle ajalle.
Tavanomaista pidemmät asuntolainat ovat kääntyneet selvään nousuun kolmena viime vuotena. Suomen Pankin mukaan yli 26 vuoden mittaisia lainoja oli viime vuonna keskimäärin 12–14 prosenttia uusista asuntoluotoista. Yli 25-vuotisia lainoja on reilut 40 prosenttia uusista lainoista.
Kuluvan vuoden 11 ensimmäisen kuukauden aikana asuntolainoja on kokonaisuudessaan nostettu yhteensä 12 % enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2020, kertoo Suomen Pankki. Runsaiden nostomäärien vuoksi asuntolainakannan vuosikasvuvauhti oli edelleen nopeaa (4,2 %) marraskuun 2021 lopussa. Marraskuun 2021 lopussa suomalaisilla kotitalouksilla oli asuntolainoja yhteensä 106,7 mrd.
Uusia vapaa-ajanasuntolainoja eli mökkilainoja suomalaiset kotitaloudet nostivat 151 miljoonan euron edestä kesäkuussa 2021. Enemmän uusia mökkilainoja on nostettu vain kerran, ja se tapahtui kesäkuussa 2020. Tuolloin uusia lainanostoja tehtiin 1,9 prosenttia enemmän kuin tämän vuoden kesäkuussa.
Lainakattoa höllennettiin koronakriisin alussa 90 prosenttiin. Nyt se palautetaan koronakriisiä edeltävälle tasolle 85 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että lainanhakijalla pitää olla säästössä 15 prosenttia asunnon myyntihinnasta, 10 prosenttia ei enää riitä.
Hallituksen kaavaileman kotitalouksien velkakaton pitäisi olla noin viisinkertainen kotitalouksien vuosittaisiin bruttotuloihin nähden, jos vaikutukset halutaan pitää vähäisinä. Tämä tarkoittaisi, että esimerkiksi 40 000 euroa vuodessa bruttona tienaavalla saisi olla yhteensä enintään 200 000 euroa velkaa. Jos lainaa hakee yhdessä puolison kanssa, kummankin tulot lasketaan yhteen.
Suomalaiset kotitaloudet nostivat huhtikuussa uusia asuntolainoja 1,9 miljardia euroa, kertoo Suomen Pankki. Määrä on liki 500 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten. Pankin mukaan asuntolainojen kanta oli huhtikuun lopussa 104 miljardia euroa.