Tavanomaista pidemmät asuntolainat ovat kääntyneet selvään nousuun kolmena viime vuotena. Suomen Pankin mukaan yli 26 vuoden mittaisia lainoja oli viime vuonna keskimäärin 12–14 prosenttia uusista asuntoluotoista. Yli 25-vuotisia lainoja on reilut 40 prosenttia uusista lainoista.
– Pitkät takaisinmaksuajat ovat kasvussa. Yli 30 vuoden asuntolainoja oli syksyllä ensimmäisen kerran yli yhdeksän prosenttia uusista asuntolainoista, Suomen Pankin neuvonantaja Hanna Putkuri kertoo Turun Sanomissa.
Suomen Pankki on toistuvasti nostanut esiin huolensa kasvaneista asuntolainoista. Myös Finanssivalvonta ryhtyi loppuvuodesta suosittelemaan selväsanaisesti pankeille pidättyväisyyttä tuloihin nähden suurten ja pitkien lainojen myöntämisessä. Taustalla on huoli kotitalouksien velkaantumisesta.
– Takaisinmaksuaikojen pidentyminen kasvattaa velkaantumista entisestään, sillä tavallista pidemmät lainat ovat usein myös tavallista suurempia. Pitkät lainaajat voivat osaltaan kannustaa ottamaan suurempia lainoja, Putkuri sanoo.
Kotitalouksien asuntovelka on tällä hetkellä tuloihin nähden korkeammalla tasolla kuin koskaan aiemmin. Laina-ajat alkoivat vähitellen pidentyä jo 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, jolloin ne pikkuhiljaa venyivät tuolloin tyypillisestä 15 vuodesta ensin 20 vuoteen ja sitten 25 vuoteen, joka on tällä hetkellä tavallisin takaisinmaksuaika.
– Valtaosa tätä pidemmistä lainoista on 30 tai 35 vuotta, ja näiden lainojen määrä kääntyi kasvuun kolmisen vuotta sitten, Putkuri toteaa.
Hän muistuttaa, että mitä suurempi ja pidempi laina on, sitä enemmän mahdollinen korkojen nousu vaikuttaa kotitalouksiin.
– Pidemmät laina-ajat tulevat myös aina kalliimmaksi. Ne, joilla on tuloihin nähden paljon velkaa, ovat lisäksi alttiimpia supistamaan kulutusta, millä on vaikutusta kansantalouteen, Putkuri sanoo.
Vaikka kotitalouksien asuntolainan määrä rikkoi viime vuonna ennätyksiä, pankkien luottotappiot eivät ole kääntyneet selkeään nousuun.
Erityispitkille lainoille voi tulla loppu, sillä valtiovarainministeriö pohtii parhaillaan keinoja, joilla kotitalouksien velkaantumisen kasvua pyritään hillitsemään.
Hallituksen tavoitteena on saada velkaantumisen hillitsemistä koskevan lain esitysluonnos lausuntokierrokselle vielä alkuvuodesta.
VM:n rahoitusmarkkinaosaston päällikkö Pauli Kariniemi kertoo Turun Sanomille, että työryhmä on keskittynyt etenkin taloyhtiölainoihin, joiden rajoittaminen on nähty yhtenä keinona hillitä paisuvaa velkataakkaa. Suunnittelupöydällä on myös asuntoluottojen enimmäispituuden rajaaminen.
– Enimmäismaturiteetiksi ollaan nyt esittämässä kolmeakymmentä vuotta, Kariniemi sanoo. Hänen mukaansa tavoitteena on, ettei rajoituksilla olisi äkillisiä vaikutuksia kotitalouksiin, vaan pyrkimyksenä on puuttua vain erittäin pitkiin lainoihin.
Tulipalon sammuttaminen heti alkuhetkillä voi pelastaa ihmishenkiä ja omaisuutta. Siksi kotona olisi hyvä olla käden ulottuvilla sammutuspeite ja käsisammutin, muistuttaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK.
Oman asuinalueen kaavoitushankkeita kannattaa seurata taloyhtiöissä silmä tarkkana ensimetreistä lähtien ja linjata mahdolliset muutosehdotukset yhdessä osakkaiden kanssa. Muutosehdotusten on oltava hyvin perusteltuja – pelkkä vastustaminen ei riitä.
Fortumin asiakastutkimuksen mukaan kaukolämpöä pidetään erityisesti luotettavana, mutta myös vähäpäästöisenä, innovatiivisena ja hinnaltaan kilpailukykyisenä valintana.
Fortum
Pienten taloyhtiöiden paperityöt eivät takavuosina juuri kiinnostaneet isännöinti- ja tilitoimistoja. Nyttemmin palvelupaketteja on pilkottu myös muutaman osakkaan taloyhtiöille sopiviksi, ja hinnat ovat pudonneet selvästi aiemmasta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään