Jo kymmenesosa uusista asuntolainoista on yli 30-vuotisia

Tavanomaista pidemmät asuntolainat ovat kääntyneet selvään nousuun kolmena viime vuotena. Suomen Pankin mukaan yli 26 vuoden mittaisia lainoja oli viime vuonna keskimäärin 12–14 prosenttia uusista asuntoluotoista. Yli 25-vuotisia lainoja on reilut 40 prosenttia uusista lainoista.

– Pitkät takaisinmaksuajat ovat kasvussa. Yli 30 vuoden asuntolainoja oli syksyllä ensimmäisen kerran yli yhdeksän prosenttia uusista asuntolainoista, Suomen Pankin neuvonantaja Hanna Putkuri kertoo Turun Sanomissa.

Suomen Pankki on toistuvasti nostanut esiin huolensa kasvaneista asuntolainoista. Myös Finanssivalvonta ryhtyi loppuvuodesta suosittelemaan selväsanaisesti pankeille pidättyväisyyttä tuloihin nähden suurten ja pitkien lainojen myöntämisessä. Taustalla on huoli kotitalouksien velkaantumisesta.

– Takaisinmaksuaikojen pidentyminen kasvattaa velkaantumista entisestään, sillä tavallista pidemmät lainat ovat usein myös tavallista suurempia. Pitkät lainaajat voivat osaltaan kannustaa ottamaan suurempia lainoja, Putkuri sanoo.

Asuntovelat ennätyskorkealla

Kotitalouksien asuntovelka on tällä hetkellä tuloihin nähden korkeammalla tasolla kuin koskaan aiemmin. Laina-ajat alkoivat vähitellen pidentyä jo 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, jolloin ne pikkuhiljaa venyivät tuolloin tyypillisestä 15 vuodesta ensin 20 vuoteen ja sitten 25 vuoteen, joka on tällä hetkellä tavallisin takaisinmaksuaika.

– Valtaosa tätä pidemmistä lainoista on 30 tai 35 vuotta, ja näiden lainojen määrä kääntyi kasvuun kolmisen vuotta sitten, Putkuri toteaa.

Hän muistuttaa, että mitä suurempi ja pidempi laina on, sitä enemmän mahdollinen korkojen nousu vaikuttaa kotitalouksiin.

– Pidemmät laina-ajat tulevat myös aina kalliimmaksi. Ne, joilla on tuloihin nähden paljon velkaa, ovat lisäksi alttiimpia supistamaan kulutusta, millä on vaikutusta kansantalouteen, Putkuri sanoo.

Vaikka kotitalouksien asuntolainan määrä rikkoi viime vuonna ennätyksiä, pankkien luottotappiot eivät ole kääntyneet selkeään nousuun.

Erityispitkille lainoille voi tulla loppu, sillä valtiovarainministeriö pohtii parhaillaan keinoja, joilla kotitalouksien velkaantumisen kasvua pyritään hillitsemään.

Lakiesityksessä keskitytään erityisesti taloyhtiölainoihin

Hallituksen tavoitteena on saada velkaantumisen hillitsemistä koskevan lain esitysluonnos lausuntokierrokselle vielä alkuvuodesta.

VM:n rahoitusmarkkinaosaston päällikkö Pauli Kariniemi kertoo Turun Sanomille, että työryhmä on keskittynyt etenkin taloyhtiölainoihin, joiden rajoittaminen on nähty yhtenä keinona hillitä paisuvaa velkataakkaa. Suunnittelupöydällä on myös asuntoluottojen enimmäispituuden rajaaminen.

– Enimmäismaturiteetiksi ollaan nyt esittämässä kolmeakymmentä vuotta, Kariniemi sanoo. Hänen mukaansa tavoitteena on, ettei rajoituksilla olisi äkillisiä vaikutuksia kotitalouksiin, vaan pyrkimyksenä on puuttua vain erittäin pitkiin lainoihin.

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

21.4.2022

Pelkästään etäyhteydellä järjestettävistä yhtiökokouksista tehdään laillisia lakimuutoksella

Hallitus on tänään antanut eduskunnalle lakimuutosehdotukset osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain ja yhdistyslain muuttamisesta. Lakimuutosehdotuksen mukaan esimerkiksi taloyhtiön hallitus voisi jatkossakin päättää, missä muodossa yhtiökokous pidetään. Huomioon on otettava kokouksen pitomuotoon vaikuttavat yhtiöjärjestysmääräykset.

4.1.2022

Asuntolainoilla on yhä kysyntää

Kuluvan vuoden 11 ensimmäisen kuukauden aikana asuntolainoja on kokonaisuudessaan nostettu yhteensä 12 % enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2020, kertoo Suomen Pankki. Runsaiden nostomäärien vuoksi asuntolainakannan vuosikasvuvauhti oli edelleen nopeaa (4,2 %) marraskuun 2021 lopussa. Marraskuun 2021 lopussa suomalaisilla kotitalouksilla oli asuntolainoja yhteensä 106,7 mrd.

15.11.2021

Vähintään miljoona euroa maksaneiden asuntojen myynti on kolminkertaistunut viidessä vuodessa

Koronapandemian alettua keväällä 2020 tyrehtyi asuntokauppakin hetkeksi, mutta sen jälkeen kasvu on ollut hurjaa. Kasvu ei tosin ole tasaista: neliöhinnat nousevat muuta Suomea nopeammin kasvukeskuksissa. Helsingissä asuntojen kovin kysyntä painottuu keskustaan, jossa hinnat nousevat muuta kaupunkia nopeammin.

4.2.2022

OP: Suurimpien asuntolainojen alueilla lainaturvaa otetaan vähiten

Uudellamaalla ovat kooltaan maan suurimmat asuntolainat, mutta lainoja suojataan siellä maakunnista toiseksi vähiten. Vain noin 34 prosenttia lainoista on turvattu takaisinmaksuturvalla tai korkokatolla. Sama ilmiö näkyy muissakin kasvukeskuksissa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti