Suomen suosituin asuntolainojen viitekorko ylitti nollarajan

Julkistetut euribor-noteeraukset ovat päivän viivästettyjä. Markkinoilla toimivat pankkiammattilaiset lähettelivät Helsingin Sanomien tietojen mukaan tiistaina twitterissä kuitenkin tuoreita korkonoteerauksia. Korko nousi niiden mukaan tiistaina aivan hitusen nollan yläpuolelle. Lukema oli 0,005 prosenttia plussan puolella.

Vuoden euribor-korko painui miinukselle aivan vuoden 2016 alussa. Vuoden 2020 lopulta asti se oli pitkään noin 0,5 prosenttia miinuksella. Lyhyemmät euriborit ovat yhä selvästi negatiivisia. Esimerkiksi kolmen kuukauden euribor oli maanantaina 0,4 prosenttia miinuksella.

Vuoden korko reagoi aina ensin odotuksiin korkojen noususta, koska se pyrkii ennakoimaan tilannetta vuoden kuluttua. Euroopan keskuspankin odotetaan nostavan korkoja ensimmäisen kerran jo tänä vuonna, sillä Euroopan inflaatiovauhti on kiihtynyt nopeimmilleen vuosikymmeniin.

Euroalueen inflaation odotetaan kiihtyneen maaliskuussa peräti 7,5 prosenttiin. Jo helmikuussa hinnat nousivat 5,9 prosenttia viime vuoden vastaavasta ajasta. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on kiihdyttänyt muun muassa energian ja ruoan kallistumista.

Nousu alkaa näkyä asuntolainoissa

Useimpien asuntovelallisten lainasopimuksissa viitekoron minimitasoksi on määritetty nolla. Heillä korkojen hienoinen nousu ei ole toistaiseksi vaikuttanut lainan kokonaiskorkoon, vaan se on ollut sovitun marginaalin suuruinen.

Seuraavan kerran, kun lainan korkoa tarkistetaan, positiivinen viitekorko lisätään marginaaliin.

Osalla laina-asiakkaista negatiivisen viitekoron arvo on vähennetty marginaalista. Heillä lainan kokonaiskorkokin on voinut olla hyvin lähellä nollaa pitkän aikaa.

Vaikka asuntolainan maksajien korot ja kulut nyt nousevat, talouden asiantuntijat ovat Helsingin Sanomien tietojen mukaan sitä mieltä, että positiivisia korkoja pitää tervehtiä ilolla.

Terveeseen talouteen kuuluu, että lainan ottaja joutuu maksamaan lainan antajalle eikä päin vastoin.

Negatiiviset korot ovat tarkoittaneet, ettei riskillä ole ollut hintaa. Se puolestaan voi johtaa kupliin esimerkiksi asuntojen tai osakkeiden hinnoissa.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

22.5.2017

Museovirasto esittää Suomenlinnan suojelemista

Suomenlinna on yksi maamme tunnetuimmista historiallisista kohteista. Sen suojelua ei kuitenkaan ole tähän mennessä ratkaistu lopullisesti, vaikka valtio ja Helsingin kaupunki ovatkin sitoutuneet alueen suojeluun ja kehittämiseen. Nyt Museovirasto on päättänyt esittää Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Suomenlinnan suojelemista rakennusperinnön suojelemisesta annetun lain nojalla.

9.1.2019

Vuoden 2018 lakipähkinät

Tähän artikkeliin on koottu kaikki Suomen Kiinteistölehdessä vuonna 2018 julkaistut lakipähkinät. Tilintarkastaja vai toiminnantarkastaja? Heinäkuussa 2010 muuttunut asunto-osakeyhtiölaki toi kokonaan uuden käsitteen asunto-osakeyhtiömaailmaan – toiminnantarkastus ja toiminnantarkastaja.

26.2.2018

Suomenlinnan hoito- ja käyttösuunnitelmassa katsotaan tulevaisuuteen

Suomenlinnan hoitokunta on käynnistänyt Suomenlinnan hoito- ja käyttösuunnitelmatyön. Suunnitelmassa linjataan Suomenlinnan tulevaisuuden näkymiä noin 40 vuodeksi. Hoito- ja käyttösuunnitelma tehdään yhteistyössä Suomenlinnan hoitokunnan kumppaneiden kanssa.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti