Asunto Oy Forssan Rytynpyölissä esimerkillisen hyvä julkisivukorjausprosessi

Erittäin perusteellinen hankesuunnittelu, yhteinen tahtotila ja näkemys toteuttamisessa, saumaton yhteistyö kaikkien eri toimijoiden kesken sekä esimerkillisen hienosti toteutettu osakas-asukas-viestintä – tässä niitä hyvin ja esimerkillisesti hoidettuja asioita, joiden perusteella tuomaristo on valinnut Asunto Oy Forssan Rytynpyölin julkisivukorjaushankkeen Julkisivuremontti 2015 –kilpailun voittajaksi. Kuntotutkimuksen pohjalta läpiviety hankesuunnittelu, korjausvaihtoehtojen vertaileminen, urakoitsijoiden kilpailuttaminen ja epävarmojen lisätöiden eliminoiminen onnistui erinomaisesti, sillä varsinaiset julkisivuremontin kokonaiskustannukset jäivät jopa arvioitua pienemmiksi.

Toisen palkinnon tuomaristo antaa pirkkalalaiselle As Oy Korkearinteelle hallitusta, määrätietoisesti toteutetusta, oman aikakauden arkkitehtuuria kunnioittavasta ja modernin julkisivuilmeen tuottaneesta julkisivukorjaushankkeesta.

Kunniamaininnalla palkitaan helsinkiläisen Asunto Oy Säästövanhan valitsema ja toteuttama parvekejärjestelmä: Innovaatio, missä teollisen esivalmistuksen ja materiaalin ansiosta asennusaika lyhenee merkittävästi ja toisaalta järjestelmän ”keveyden” ansiosta parvekkeita on mahdollista laajentaa ja luoda sillä myös uudenlaista ”parvekearkkitehtuuria”.

Palkittavat julkistettiin 19.11.2015 Väri ja Pinta ja Julkisivu –messuilla, joiden toimeksiantajana Julkisivuyhdistys r.y. toimii yhteistyössä Pintaurakoitsijat ry:n ja Helsingin Maalarimestariyhdistys ry:n sekä Suomen Messujen kanssa.

Hyviä esimerkkejä tarvitaan

Asunto-osakeyhtiöille suunnattu Julkisivuremontti-kilpailu järjestettiin viidennen kerran. Kilpailussa haettiin asunto-osakeyhtiöitä, joiden julkisivuremontit ovat onnistuneet, lopputulos on laadukas ja taloyhtiöiden hankkeet toimivat hyvinä esimerkkeinä myös niille, jotka vasta suunnittelevat julkisivukorjaamista.

Tästä syystä tuomaristo ei arvostelussaan kiinnittänyt huomiota pelkästään arkkitehtuuriin ja teknisiin ratkaisuihin, vaan myös siihen, miten hankkeen päätöksenteko- ja valmisteluvaihe on edennyt, kustannusten hallittavuuteen ja aikataulussa pysymiseen, tiedottamiseen ja energiasäästötavoitteiden tarkastelemiseen.

Viime aikoina on julkistettu useampiakin tutkimuksia**   (* Tilastokeskus Rakennusten ja asuntojen korjaukset 2014 ja * Työ- ja elinkeinoministeriö kyselytutkimus suomalaisen kerrostalokannan todellisesta korjauspotentiaalista 10/2015)   taloyhtiöiden korjaamisesta ja tulevista korjaustarpeista. Tutkimusten perusteella julkisivujen korjaaminen jatkuu voimakkaana tulevaisuudessakin, siksi nimenomaan tarvitaan esimerkkejä onnistuneista hankkeista tulevina vuosina julkisivujaan korjaavien taloyhtiöiden tueksi.

Kilpailuun tuli 13 ehdotusta – ilahduttavana seikkana sekin, että pohjoisinta Suomea eli Rovaniemeä myöden.

Kilpailun tuomaristoon kuuluivat puheenjohtajana Julkisivuyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Tarri, päätoimittaja, arkkitehti SAFA Maritta Koivisto Betoni-lehdestä ja päätoimittaja Riina Takala Kiinteistöposti-lehdestä sekä Asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallitusasiantuntijat AKHA ry :n edustajina Ekon. Juhani Siikala FM Siikala Ky:stä ja Arto Krootila Consitor Oy:stä.

* Tilastokeskus Rakennusten ja asuntojen korjaukset 2014

* Työ- ja elinkeinoministeriö kyselytutkimus suomalaisen kerrostalokannan todellisesta korjauspotentiaalista 10/2015

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

17.12.2021

Asuntopoliittisen selonteon toimenpide-ehdotuksia arvostellaan suppeiksi ja yksipuolisiksi

Valtioneuvosto julkisti eilen esityksen Asuntopoliittiseksi kehittämisohjelmaksi vuosiksi 2021–2028. Suomen Vuokranantajat ja Rakennusteollisuus RT sanovat kannanotoissaan, että hallituksen linja asuntopolitiikassa nojaa liiaksi valtion tukemaan ARA-tuotantoon. Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtajan Sanna Hughesin mielestä selonteossa unohdetaan toimivan asuntomarkkinan merkitys kohtuuhintaiseen asumiseen.

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

16.12.2021

Asuntopoliittinen selonteko eduskuntaan. Tavoitteena hyvä ja kohtuuhintainen asuminen

Valtioneuvoston tänään eduskunnalle jättämä asuntopoliittinen selonteko huomioi eri politiikanalojen vaikutukset asumisen kysymyksiin ja pyrkii tunnistamaan ne entistä paremmin. Asuntopolitiikalla voidaan muun muassa edistää tasa-arvoa, ilmastopäästöjen hillintää ja työvoiman liikkuvuutta sekä tasata talouden suhdanteita. Politiikan vaikuttavuuden varmistamiseksi asuntopolitiikkaa pyritään tekemään  pitkäjännitteisesti yli hallinnonalojen.

14.12.2021

Vuokralaisen valinta vaikuttaa taloyhtiön arvoon

Hyvä vuokralainen maksaa vuokrat ajallaan ja pitää asunnosta hyvää huolta. Hyvät vuokralaiset elävät ihmisiksi ja taloyhtiö pysyy rauhallisena, hyvänä yhtiönä. Kun taloon valitaan paljon huonoja vuokralaisia, kärsii taloyhtiön kunto, rauha ja pidemmän päälle myös maine.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti