
Rakli: Rakentaminen kasvaa tänä vuonna parilla prosentilla
Rakentamiseen ennakoidaan tänä vuonna kasvua, vaikka asuntorakentamisen aloitukset ovat jäämässä miinukselle. Myös korjausrakentamisen ennustetaan lisääntyvän, käy ilmi suhdannekatsauksesta.


Rakentamiseen ennakoidaan tänä vuonna kasvua, vaikka asuntorakentamisen aloitukset ovat jäämässä miinukselle. Myös korjausrakentamisen ennustetaan lisääntyvän, käy ilmi suhdannekatsauksesta.

Rakentamislupien käsittely kestää Suomen suurimmissa kaupungeissa keskimäärin noin 1,8 kuukautta, käy ilmi Raklin julkistamasta seurantamallista. Seurantamallissa tarkasteltiin Suomen suurimmissa kaupungeissa vuosina 2021-2025 hyväksyttyjen rakentamislupien läpimenoaikoja.

Pääkaupunkiseudulla purettiin vuosina 2024–2025 yli 300 rakennusta ennen niiden laskettua elinkaaren loppua, selviää Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n selvityksestä. Purkamisen syynä on kaupungistuminen ja kaupunkirakenteen muutos.

Rakentamisella on edellytyksiä kääntyä tänä vuonna pieneen kasvuun, mutta asuinrakentamisen kehitys jää heikoksi, selviää kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavan Raklin suhdannekatsauksesta. Monissa kaupungeissa on ylitarjontaa asunnoista.

Rakennustuotanto mataa historiallisen alhaisella tasolla, mutta rakennusinvestoinnit eivät enää supistu. Tämän vuoden ennuste kaikille rakentamisen lajeille on positiivinen, arvioi Rakennusteollisuus RT. Kasvu kuitenkin käynnistyy varovaisesti ja suuressa epävarmuudessa.

Asuntojen hinnat kääntyvät varovaiseen nousuun tänä vuonna, ja myös vuokrat nousevat yhä maltillisesti, ilmenee PTT:n asuntomarkkinaennusteesta. Asuntojen hinnannousun ajureina ovat laskevat korot, reaalitulojen kasvu ja suurten kaupunkien väestönkasvu.

Valtion tukema ARA-asuntotuotanto väheni viime vuonna 37 prosentilla. Tämä uhkaa kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa, varoittaa yleishyödyllinen Asuntosäätiö. Hiipumisen syynä on rakennuskustannusten ja korkojen nousu.

Asunto- ja toimitilarakentamisen arvioidaan hidastuvan pääkaupunkiseudulla vuonna 2023. Syynä ovat rakennuskustannusten raju kasvu sekä asumisen energia- ja hoitokustannusten nousu. Asuinrakennusten aloitusten ja rakennuslupien volyymit ovat kääntyneet selvään laskuun jo vuonna 2022.

Koronapandemiasta huolimatta Helsingin asuntomarkkinat ja rakentaminen ovat pysytelleet vilkkaina vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä. Helsingin rakentamisen kokonaisvolyymi on pysynyt lähes samoissa lukemissa viime vuoteen verrattuna. Vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana Helsingissä oli rakenteilla olevaa kerrosalaa yhteensä 1,73 miljoonaa kerrosneliömetriä, josta kaksi kolmasosaa oli asuntorakentamista.

Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni edelleen vuodentakaisesta. Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2020 elo-lokakuussa 9,1 miljoonaa kuutiometriä, 5,4 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinrakentamiseen myönnetty kuutiomäärä kasvoi ajanjaksolla 15,8 prosenttia ja muuhun kuin asuinrakentamiseen puolestaan väheni 14,4 prosenttia.

LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry:n, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry:n ja Sähkösuunnittelijat NSS ry:n jäsenistö ennakoi haasteellisia aikoja lähitulevaisuudessa. Toiveena on, että hankintapäätöksiä tekevät tahot luopuisivat nyt vallalla olevasta liiasta varovaisuudesta ja laittaisivat rakentamisen suunnitelmia täytäntöön. LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI-TU ry kysyi elokuussa jäsenyritystensä edustajilta lähitulevaisuuden näkymistä.

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA esittää huolensa 2010-luvulla asuntorakentamisessa yleistyneestä kehityksestä, jossa asuntojen toiminnallisuus on heikentynyt, samalla kun tonttitehokkuuksia ja porrashuoneiden syöttötehokkuuksia on maksimoitu. SAFA esittää ratkaisuksi alan toimijoiden ja asukkaiden kanssa yhdessä laadittavia asuntojen laadun arviointimenetelmiä. – Viime vuosikymmenen aikana on ollut havaittavissa toiminnallisesti heikompilaatuisia asuntoja.