Asunto-osakeyhtiöiden osakkeet sähköiseen osakehuoneistorekisteriin

Huoneistotietojärjestelmää koskeva laki on tullut voimaan 1.1.2019. Uudet asunto-osakeyhtiöt perustetaan jatkossa aina sähköisesti, eikä niille enää paineta osakekirjoja. Paperinen osakekirja korvataan uusissa yhtiöissä Maanmittauslaitoksen ylläpitämään osakehuoneistorekisteriin tehtävällä sähköisellä omistajamerkinnällä.

Vanhoissa yhtiöissä paperisista osakekirjoista luopuminen ei ole vielä mahdollista, eikä uudistus muutoinkaan vielä näy vanhan yhtiön arjessa. Spekulointi siitä, onko uudistuksesta hyötyä vai haittaa taloyhtiöille on kuitenkin alkanut.

Yhdelläkään vanhalla taloyhtiöllä ei ole vielä päivänkään kokemusta siitä, miten elämä sähköisen osakehuoneistorekisterin aikana sujuu. Jotkut ovat kuitenkin päättäneet ”varalta” suhtautua uudistukseen perin juurin negatiivisesti. Lähtökohtana tuntuu joillakin olevan ajatus siitä, että uudistuksesta ei ole mitään hyötyä taloyhtiöille. Jokainen saa toki valita asenteensa itse. Minä olen pohtinut uudistukseen liittyen muun muassa seuraavia näkökulmia:

Ensinnäkin, mistä kaikki lähti liikkeelle? Sähköisen asunto-osakerekisterin perustamista oli tutkittu jo 2004 PRH:n julkaisemassa esiselvityksessä. Ajatus uudistuksen tarpeellisuudesta oli syntynyt jo tätä aiemmin. Vuonna 2015 rekisterin perustaminen valittiin pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan, digitalisoidaan julkiset palvelut -kärkihanketta toteuttavaksi toimenpiteeksi. Taloyhtiöt tai alan järjestöt eivät siis päättäneet, että tällainen uudistus tarvitaan, vaan taustalla oli poliittinen tahto ja näkemys uudistuksen toteuttamisen tarpeellisuudesta.

Sähköistämisestä on monta hyötyä

Paperisista osakekirjoista luopuminen edellytti sähköisen osakehuoneistorekisterin perustamista. Asunto-osakeyhtiön osakkeilla käytävää osakekauppaa ei voi muuttaa täysin sähköiseksi, jos osakkeiden omistus osoitetaan paperisella osakekirjalla. Uudistuksen ansiosta asuntokauppa tulee vähitellen helpottumaan, kun paperisia osakekirjoja ei tarvitse enää siirrellä kaupan yhteydessä. Sama menettelyn helpottuminen koskee tilannetta, jossa osakkeita käytetään lainan vakuutena. Paperittomuudesta syntyy vuosittain merkittäviä kustannussäästöjä ja ajansäästöä.

Merkittäviä kustannussäästöjä syntyy myös yhtiöitä perustettaessa ja osakeannin yhteydessä, kun osakekirjojen turvapainossa painattamisesta syntyvät kulut jäävät historiaan. Sitten kun osakekirjoista on luovuttu, osakekirja ei voi enää joutua hukkaan, eikä synny tilanteita, joissa hävinnyt osakekirja pitäisi kuolettaa käräjäoikeudessa. Kaikilla ei ole lainaa, eivätkä osakkeet ole aina lainan vakuutena. Heistä, joilla lainaa ei ole, moni on maksanut osakekirjojen säilytyksestä. Kun paperisista osakekirjoista luovutaan, osakekirjojen säilytyksestä ei synny enää osakkaille kuluja.

Siirto ensin, paperista luopuminen sitten

Hyötyjen syntyminen edellyttää, että osakeluettelon ylläpidon siirto on vanhan yhtiön osalta tehty ja tämän jälkeen osakekirja on mitätöity ja korvattu sähköisellä omistajamerkinnällä. Osakekirja mitätöidään Maanmittauslaitoksessa. Osakekirjasta luopuminen ei ole mahdollista ennen kuin asunto-osakeyhtiö on siirtänyt osakeluettelon ylläpidon Maanmittauslaitokselle. Siirto tulee tehdä 1.5.2019–31.12.2022.

Taloyhtiöiden näkökulmasta pidän merkittävänä hyötynä sitä, että osakeluettelon ylläpidon siirron jälkeen vastuu osakeluettelosta siirtyy Maanmittauslaitokselle. Hallitus ja isännöitsijä eivät sen jälkeen enää joudu selvittämään saantoselvityksiä omistajanvaihdosten yhteydessä, vaan yhtiöillä on yksi haasteellinen tehtävä vähemmän hoidettavanaan.

Mainitsemistani hyödyistä huolimatta uskon, että jotta uudistus viime kädessä koetaan taloyhtiöissä hyödylliseksi, on ensisijaisen tärkeää saada tiedonkulku taloyhtiön ja Maanmittauslaitoksen välillä sujumaan helposti ja ongelmitta.

Jo ennen osakeluettelon siirtoa ja muutoinkin jatkossa taloyhtiöiden on entistäkin tärkeämpää huolehtia siitä, että yhtiön edustajatiedot ovat kaupparekisterissä ajan tasalla. Kannattaa siis huolehtia, että muutosilmoitus kaupparekisteriin tehdään aina heti, kun yhtiön hallitus tai isännöitsijä vaihtuu!

Kirjoittaja on Kiinteistöliiton vanhempi lakiasiantuntija

Lisätietoja huoneistotietojärjestelmästä

Huoneistotietojärjestelmä on omalla osastollaan Taloyhtiö 2019 -tapahtumassa 10.4. – tule keskustelemaan!

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

17.12.2021

Asuntopoliittisen selonteon toimenpide-ehdotuksia arvostellaan suppeiksi ja yksipuolisiksi

Valtioneuvosto julkisti eilen esityksen Asuntopoliittiseksi kehittämisohjelmaksi vuosiksi 2021–2028. Suomen Vuokranantajat ja Rakennusteollisuus RT sanovat kannanotoissaan, että hallituksen linja asuntopolitiikassa nojaa liiaksi valtion tukemaan ARA-tuotantoon. Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtajan Sanna Hughesin mielestä selonteossa unohdetaan toimivan asuntomarkkinan merkitys kohtuuhintaiseen asumiseen.

16.12.2021

Asuntopoliittinen selonteko eduskuntaan. Tavoitteena hyvä ja kohtuuhintainen asuminen

Valtioneuvoston tänään eduskunnalle jättämä asuntopoliittinen selonteko huomioi eri politiikanalojen vaikutukset asumisen kysymyksiin ja pyrkii tunnistamaan ne entistä paremmin. Asuntopolitiikalla voidaan muun muassa edistää tasa-arvoa, ilmastopäästöjen hillintää ja työvoiman liikkuvuutta sekä tasata talouden suhdanteita. Politiikan vaikuttavuuden varmistamiseksi asuntopolitiikkaa pyritään tekemään  pitkäjännitteisesti yli hallinnonalojen.

16.2.2022

Tyhjiä asuntoja on yhä enemmän

OP Ryhmän tuoreen asuntomarkkinakatsauksen mukaan Suomen asuntokannasta 11,4 prosenttia on vailla vakituista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan vailla vakituista asukasta oli yli 357 000 asuntoa vuonna 2020. Asuntomarkkinatutkimusten mukaan tyhjien asuntojen luonnollinen osuus asuntokannasta olisi noin viisi prosenttia.

8.10.2021

Käänteinen asuntolaina tarjoaa mahdollisuuden jatkaa asumista omassa kodissa

Suomessa toimivia pankkeja edustavan Finanssiala ry:n johtava lakimies Antti Laitila toteaa Kiinteistöposti-lehdelle, että käänteinen asuntolaina ei ole juridinen termi vaan yhden luottotuotteen markkinointinimi. Käänteinen asuntolaina on asuntovakuudellinen kuluttajaluotto, josta säädetään kuluttajansuojalaissa. Käänteisessä asuntolainassa ei ole juridisesti mitään erityistä muihin asuntovakuudellisiin kuluttajaluottoihin verrattuna.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti