Uusia asuntoja tarvitaan jopa yli 35 000 vuosittain parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Maahanmuuton vauhdittama väestönkasvu ja sitä seuraava asuntotarve keskittyvät voimakkaasti kasvaville kaupunkiseuduille, todetaan Teknologian tutkimuskeskus VTT:n selvityksessä.
Selvityksessä on laadittu asuntotuotantotarpeelle kaksi skenaariota, joista korkeampi perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen ja matalampi valtiovarainministeriön ennusteeseen.
Vilkkaan nettomaahanmuuton toteutuessa Manner-Suomeen olisi rakennettava vuosittain 35 800 asuntoa. Maltillisemman väestöennusteen perusteella tuotantotarve olisi 31 000 asuntoa.
Yhteensä uusia asuntoja olisi rakennettava noin 600 000–700 000 vuoteen 2045 mennessä. Viimeksi kuluneiden 20 vuoden toteutuma on puolestaan ollut keskimäärin 33 100 asuntoa vuodessa.
– Uusi maltillisempikin väestöennuste on selvästi korkeampi kuin vuoden 2019 ennuste, joka oli edellisen asuntuotantotarveselvityksen pohjana. Tällöin laskimme tarpeeksi 30 000–35 000 asuntoa vuosittain. Uusi arvio on samalla tasolla suuremmasta väestökasvusta huolimatta, koska 2020-luvun vaihteessa toteutunut mittava asuntotuotanto täyttää tarvetta, sanoo VTT:n erikoistutkija Terttu Vainio.
Suurten kaupunkiseutujen absoluuttisen ja suhteellisen osuuden väestöstä odotetaan yhä kasvavan, ja niille sijoittuisi 85 prosenttia tarvittavista uusista asunnoista. Vilkkainta kasvua ennakoidaan Helsingin ja Tampereen seuduille.
Edellisessä selvityksessä asuntotuotantotarpeen keskeiseksi ajuriksi nähtiin yksinasumisen ja yhden aikuisen talouksien määrän kasvu.
– Tämä trendi on toteutunut vieläkin voimakkaammin kuin silloin nähtiin. Arvioimme, että asuntoja kohdentuisi vuoteen 2029 mennessä 51 asuntoa sataa henkilöä kohden, mutta tämä toteutui jo vuonna 2023. Uudessa ennusteessa kehitysvauhtia on hieman hidastettu, ja arvion mukaan suhdeluku olisi 53 vuonna 2045, Vainio toteaa.
Asuntorakentamisen määrä on vaihdellut huomattavasti edellisten kymmenen vuoden aikana. Tilastokeskuksen mukaan eniten asuntoja aloitettiin vuonna 2021, noin 46 500, mikä kasvatti asuntovaraumaa. Vähiten asuntoja laitettiin rakenteille vuonna 2023, noin 21 000, eikä nähtävissä ole vielä selvää elpymistä.
– Jos tuotantomäärät eivät tulevina vuosina nouse nykyisestä kuopasta tarvetta vastaavalle tasolle, edessä voi olla hintojen kohoaminen ja uusi kasvupiikki, Vainio sanoo.
Selvityksen toteutti VTT, ja sen tilaajia olivat Rakennusteollisuus RT, ympäristöministeriö, Kuntaliitto, Kuntarahoitus ja Finanssiala.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä koko maassa 1,3 prosenttia edellisvuodesta. Koko maan heikosta kehityksestä huolimatta vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat vuoden alussa monissa maakuntakeskuksissa, kuten Kajaanissa ja Kokkolassa.
Asuntokauppa piristyy tänä vuonna, ja vanhojen kerrostaloasuntojen hintojen odotetaan kasvavan noin 1,5 prosenttia, ennustaa Rakli suhdannekatsauksessaan. Asuntojen kysyntä on kohentunut, ja asuntojen kauppamäärät lähestyvät pitkän aikavälin keskiarvotasoja.
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat viime vuonna koko maassa edellisestä vuodesta. Eniten laskivat pienten asuntojen hinnat. Hintaheilunta asuntomarkkinoilla jatkuu, mutta suurissa kaupungeissa alkaa mahdollisesti näkyä kasvun merkkejä.
Asuinrakentaminen ja asuntokauppa kääntyvät ensi vuonna kasvuun, käy ilmi Raklin syksyn vuokra-asuntokatsauksesta. Toipumista tukevat talouskasvun kääntyminen positiiviseksi, kysynnän piristyminen ja matalampi korkotaso. Myös vuokra-asuntomarkkinassa nähdään myönteistä kehitystä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään