Lait ja säädökset muuttuvat, suhdanteet vaihtelevat ja kiinteistönpitokin kehittyy. Mitä ajankohtaista taloyhtiömaailmassa tapahtuu?
Suomen Vuokranantajien neuvontalakimies kertoo, mitä eri tapoja on vuokravakuuden järjestelyyn ja mitä kussakin tavassa kannattaa huomioida. Vuokrasopimuksen vakuus on vuokranantajan turva siinä tapauksessa, että vuokralainen ei maksa vuokraansa tai asuntoon aiheuttamiaan vahinkoja. Perinteisesti vuokravakuus on maksettu rahana joko vuokranantajan tilille tai erilliselle vakuustilille.
Tänä kesänä Suomessa on laserkeilattu ja ilmakuvattu yhteensä noin 60 000 neliökilometrin verran asuinympäristöjä. Uusien laitteiden ansiosta saadaan entistä tarkempia tietoja teistä, taloista ja ympäristöstä. – Uuden kansallisen laserkeilausohjelman myötä tuotamme kymmenen kertaa tarkempaa aineistoa kuin aiemmilla laserkeilauksilla, sanoo kartastopäällikkö Heli Laaksonen Maanmittauslaitokselta.
Finanssiryhmä OP:n tekemän kyselyn perusteella enemmistö suomalaisista pitää asumiskustannuksiaan sopivina tai edullisina. Noin yksi neljästä kokee asumisen hinnan melko kalliiksi tai erittäin kalliiksi. Kyselyn perusteella asumiskuluja pidettiin kalliinpuoleisina useimmiten Helsingissä ja muualla Uudellamaalla sekä lapsiperheiden keskuudessa.
Asunnon lopullinen hinta nousee usein selvästi kaupantekohetkellä pulitettua summaa korkeammaksi. Vanhan asunnon ostajalle lisälasku voi koitua nopeastikin, kun asuntoa aletaan päivittää nykyajan kuntoon. Myös uudemman asunnon ostajan kannattaa muistaa, että remontit häämöttävät ennemmin tai myöhemmin tulevaisuudessa.
Tukesiin on tullut runsaasti ilmoituksia puutteista, jotka koskevat kuluttajille myytäviä valmiita pihasaunapaketteja. Todettuja puutteita ovat olleet: • kiukaan tai savupiipun suojaetäisyydet ympärillä oleviin palaviin materiaaleihin eivät ole olleet riittäviä • kiukaan ja savupiipun yhteensopivuutta ei ole osoitettu • savupiipun ominaisuuksia ei ole ilmoitettu tai ne eivät vastaa kansallisia rakentamisen määräyksiä • markkinointimateriaaleissa on esitetty harhaanjohtavasti, […]
Tampere, Turku ja Vantaa ovat Suomen Vuokranantajien mukaan houkuttelevimmat kaupungit asuntosijoittajien näkökulmasta. Helsinki on vasta neljäs. Arvonnousu on Helsingissä maan parasta, mutta vuokratuotot Suomen heikoimpia.
Uusissa rakennuksissa parvekkeet on usein lasitettu ja vanhojen asuntojen parvekkeisiin asennetaan jälkikäteen lasituksia. Parvekkeen lasitus lisää parvekkeen käyttöaikaa ja mukavuutta ja antaa laajemmat mahdollisuudet parvekkeen käyttöön ja sisustamiseen. – Parvekkeen lasitus ei kuitenkaan muuta tilan käyttötarkoitusta.
Kukaan ei halua hengittää tupakansavua vastoin tahtoaan. Tupakoivat haluavat puolestaan pitää kiinni oikeuksistaan. Nykyisellään tupakointi on kiellettyä vain yhteisissä ja yleisissä sisätiloissa.
Älykodissa valaistus- ja lämmitysratkaisut ja elektroniset laitteet ovat verkkoyhteyden kautta yhteydessä älykodin omistajaan tai asukkaaseen ja käyttäjä voi ohjata kodin laitteita, tekniikkaa tai toimintoja etänä. Kodin sähköjärjestelmän automatisointi mahdollistaa sen, että koti voidaan myös ohjelmoida suorittamaan toimintoja itsenäisesti. Älykodissa valaistus, lämmitys sekä kodinkoneet ovat hallinnoitavissa etäkäytön avulla.
Suomen kalleimmat vuokrat löytyivät Helsingin kantakaupungista, jossa yksiöiden neliövuokrat lähentelevät 30 euroa. Kalleimpiin postinumeroihin kuuluvat muun muassa ydinkeskustan 00100, jossa keskimääräinen neliövuokra on 29,14 euroa ja Katajanokan 00160, jossa asumisesta saa maksaa 28,59 euroa neliöltä. Kaksioiden osalta neliövuokrat pienenevät.
Purkamoiden lisäksi katalysaattoreita varastetaan päiväsaikaan nyt myös parkkipaikoilta. Uusi ilmiö aiheuttaa merkittäviä aineellisia tuhoja. Varkausten yhteydessä autosta rikotaan samalla maskeja, puskureita, jäähdyttimiä, ilmastointilaitteita, välijäähdyttimiä, lukkopeltejä, konepeltejä, pohjalevyjä, pakosarjoja ja turboja.
Uuteen jätelakiin on tarkoitus siirtyä jo heinäkuun alusta. Osa uudesta jätelainsäädännöstä tulee voimaan portaittain vuosina 2022–2024. Uuden jätelain muutoksen taustalla ovat EU:n jäsenmailleen asettamat tavoitteet kierrätyksen lisäämiseksi.