Tänä kesänä Suomessa on laserkeilattu ja ilmakuvattu yhteensä noin 60 000 neliökilometrin verran asuinympäristöjä. Uusien laitteiden ansiosta saadaan entistä tarkempia tietoja teistä, taloista ja ympäristöstä.
– Uuden kansallisen laserkeilausohjelman myötä tuotamme kymmenen kertaa tarkempaa aineistoa kuin aiemmilla laserkeilauksilla, sanoo kartastopäällikkö Heli Laaksonen Maanmittauslaitokselta.
Kansallisessa laserkeilausohjelmassa koko maa ilmalaserkeilataan ja ilmakuvataan kuuden vuoden aikana. Maanmittauslaitoksella tutkitaan lentokarttoja, joissa seuraavaksi tehdään ilmakuvauksia.
Aineistosta syntyy koko maan kattava 3D-rakennustietokanta, joka valmistuu kokonaisuudessaan kuuden vuoden kuluttua. Tarkan kuvaustiedon perusteella rakennuksista voidaan määritellä esimerkiksi niiden korkeus.
– Päätöksenteko helpottuu, kun mallinnuksen avulla pystytään näkemään heti, miten uusi rakennus tulee sulautumaan ympäristöön. Toisaalta tiedetään, muodostuuko rakennusten väliin esimerkiksi tuulitunneli, jos tehdään uusi rakennus, Laaksonen kertoo.
Laserkeilauksessa ja ilmakuvauksessa saadun aineiston avulla tutkitaan tie- ja katuverkostossa sekä rakennuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineistoa kertyy niin paljon, että sen analysointi pelkästään ihmissilmin olisi lähes mahdotonta.
Kiinteistön omistaja voi tulevaisuudessa tarkastella omasta rakennuksesta tehtyä 3D-mallinnusta Maanmittauslaitoksen sivuilta.
Kolmiulotteinen mallinnus antaa rakennusten omistajille tarkkaa tietoa esimerkiksi siitä, mihin rakennuksessa kannattaa sijoittaa aurinkopaneelit, jotta hyöty olisi suurin. Toisaalta myös uuden 5G-matkapuhelinverkon suunnittelussa hyödynnetään mallinnusta.
– Yksi mahdollinen käyttötarkoitus rakennusten 3D-mallinnukselle on, että 5G-matkapuhelinverkon erilaisten sensoreiden sijainti voidaan suunnitella tarkasti, jolloin saadaan parempi matkapuhelinverkko.
Osa suurimmista kaupungeista on tähän asti tuottanut itse kolmiulotteisia kaupunkimalleja, mutta kansallinen aineisto tulee kuvausten edistyessä muidenkin kuntien käyttöön kaavoituksessa ja kaupunkisuunnittelussa.
Laserkeilaus voi myös paljastaa luvattomat rakennukset.
– Monet kunnat ovat kiinnostuneita aineistosta, koska sen avulla löydetään rakennuksia, joille ei ole haettu rakennuslupaa. Kiinteistöveron kannalta saatetaan löytää siis rakennuksia, joista ei ole kunnalla tietoa, Laaksonen muotoilee.
Helsingissä Uudenmaankatu 13:ssa tehtiin vaativa hissiremontti historiallisessa taloyhtiössä. Hissit peruskorjattiin alkuperäinen ulkonäkö säilyttäen. Projekti onnistui hallituksen, isännöitsijän ja eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Maan johtava taloyhtiöiden asioihin erikoistunut media Suomen Kiinteistölehti saa uuden päätoimittajan. FM Mirva Brola, 39, aloittaa lehden päätoimittajana 1.7.2022 alkaen. Brola toimii nykyisin Suomen Kiinteistölehden toimituspäällikkönä.
Viime kesänä Mäntsälässä palaneen rivitalon tilalle nousee uudisrakennus. Vakuutuksen turvin siitä rakennetaan lähes entisenkaltainen. Rivitalopalot ovat Suomessa valitettavan yleisiä, mutta palo-osastointi voi auttaa vähentämään niiden aiheuttamia tuhoja.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
TM Rakennusmaailma: Yleisesti ottaen rakennuslupaa tarvitaan, jos tehdään uusi rakennus tai peruskorjaus. Rakennuksen laajentaminen tai käyttötarkoituksen muutos vaatii aina luvan. Myös kylpyhuoneen tai saunan rakentaminen edellyttää rakennuslupaa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään