Asumisen päästöleikkaukset vaativat energiaremontteja

Kivihiili, öljy ja muut fossiiliset polttoaineet väistyvät rakennusten lämmityksessä, kun Euroopan unioni alkaa toteuttaa ilmasto-ohjelmaansa. Kiristetyt päästövähennystavoitteet tuovat muutoksia myös suomalaisten elämään muutenkin kuin bensan hinnannousuna. Väistämättömiä muutoksia on odotettavissa asumisen energiaratkaisuihin, kirjoittaa Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan.

Asuntojen lämmittäminen uusiutumattomalla energialla kallistuu. Rakennusten lämmittämistä koskeva päästökauppajärjestelmä nostanee polttoaineiden hintaa, kun päästöoikeuksien hinta nousee fossiilisen energian kohdalla.

Odotettavissa on energiaremontteja niin isoissa kaupungeissa kuin öljyllä lämpiävissä pientaloissakin. Muutokset ovat tarpeen, sillä rakennukset ja rakentaminen tuottavat kolmasosan Suomen ilmastopäästöistä.

Energian tuottamista uusiutuvalla energialla on HS:n mielestä lisättävä tuntuvasti, jotta ilmastonmuutosta voidaan hillitä.

Myös Suomen tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä edellyttää toimia tavallisilta kansalaisilta. Siirtyminen fossiilisesta öljystä kestäviin lämmitysmuotoihin on konkreettinen tapa vähentää asumisen päästöjä. EU:n tavoite on vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC varoitti jo vuonna 2018 hälyttävistä vaikutuksista, jos keskilämpötila nousee enemmän kuin 1,5 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan. Tieteen viesti on selvä: ilmastoa lämmittäviä päästöjä pitää vähentää lisää. EU:n ilmasto-ohjelman linja on, että ne tehdään entistä kalliimmiksi.

Energiaremonttien vauhdittamiseksi on luvassa taloudellista apua. EU aikoo perustaa erillisen sosiaalisen ilmastorahaston niiden kotitalouksien tukemiseksi, joilla on vaikeuksia selviytyä ilmastotoimien kustannuksista.

Suomessa tarjolla on tukea öljylämmitysremontteihin. Tukea voivat saada niin pientalojen omistajat kuin taloyhtiöt ja kunnatkin. Hallitusohjelman mukaan fossiilisen öljyn lämmityskäytöstä luovutaan vuoteen 2030 mennessä. Kestävään siirtymään on vielä matkaa, sillä yli 130 000 pientaloa lämpiää yhä öljyllä.

Toimiviksi ratkaisuiksi ovat osoittautuneet muun muassa maalämpö sekä ilma-vesilämpöpumput. Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan lämpöpumppuun tehty investointi maksaa itsensä takaisin runsaassa kymmenessä vuodessa.

Kaupunkialueilla vaihtoehtona on kaukolämpö, mutta senkin on aika siirtyä uusiutuvaan energiaan. Ilmastonmuutoksen hillintä on jo nyt kaupungeille merkittävä imagotekijä. Iso remontti on edessä Helsingissä, joka lämpiää edelleen kivihiilellä. Energiayhtiö Helen on ilmoittanut luopuvansa kivihiilen käytöstä vuonna 2029.

Kunnissa, yrityksissä ja kotitalouksissa voidaan tehdä kunnianhimoisia päästövähennyksiä. Useissa kunnissa on huomattu, että kestävät ratkaisut säästävät myös rahaa. Tehokkaat ratkaisut ovat alkaneet monistua. Energiaremontti voi myös nostaa asunnon arvoa, Helsingin Sanomat muistuttaa.

Artikkeli: Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

29.4.2022

Näillä vinkeillä voit pienentää omaa hiilijalanjälkeäsi asumisessa

Asuminen muodostaa suurimman osan suomalaisen hiilijalanjäljestä. Isännöintiliitto listasi viisi tapaa, joilla kerrostalossa asuva ihminen voi pienentää hiilijalanjälkeään.

17.12.2021

Asuntopoliittisen selonteon toimenpide-ehdotuksia arvostellaan suppeiksi ja yksipuolisiksi

Valtioneuvosto julkisti eilen esityksen Asuntopoliittiseksi kehittämisohjelmaksi vuosiksi 2021–2028. Suomen Vuokranantajat ja Rakennusteollisuus RT sanovat kannanotoissaan, että hallituksen linja asuntopolitiikassa nojaa liiaksi valtion tukemaan ARA-tuotantoon. Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtajan Sanna Hughesin mielestä selonteossa unohdetaan toimivan asuntomarkkinan merkitys kohtuuhintaiseen asumiseen.

21.2.2022

Isännöintiliitto: Valtion energiatukihankkeet ovat taloyhtiöille riittämättömiä

Energia-avustukset koetaan tarpeelliseksi, jotta taloyhtiöiden hankkeet käynnistyisivät. Avustuksella on iso merkitys yhtiökokouksen päätöksenteossa. – Taloyhtiöiden isoissa hankkeissa eurot ohjaavat keskustelua vahvasti.

omakotitalo

26.9.2022

Suomalainen haaveilee yhä omakotitalosta

Suomalaisten unelmakoti on edelleen omakotitalo, selviää LähiTapiolan kyselystä. Talon halutaan olevan omistusasunto ja sijaitsevan luonnon ja palveluiden lähellä. Esteenä unelmille on kuitenkin usein raha.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti