Määräaikaisten tarkastusten laiminlyönteihin sekä tietämättömyyteen niiden tärkeydestä asunto-osakeyhtiöissä herättiin kunnolla 1990-luvulla. Tällöin käynnistettiin projekti, jonka lopputuloksena syntyi asuinkiinteistön huoltokirja.
Huoltokirja käsitteenä määriteltiin ja sen minimisisältö vietiin aina rakennuttajaa velvoittaviin määräyksiin, Suomen rakentamismääräyskokoelmaan (SRMK) asti. Tämän jälkeen rakennuttajalla on ollut velvollisuus kasata SRMK:n määräyksen mukainen asuinkiinteistön huoltokirja ja luovuttaa se hallinnan luovutuksen yhteydessä asuinyhtiön hallinnolle.
Näin on ollut tehty vuosituhannen vaihteesta alkaen uusissa valmistuvissa ja sen jälkeen valmistuneissa asuinkiinteistöissä. Ennen vuotta 1999 valmistuneissa kiinteistöissä ei ole välttämättä minkäänlaista periodiluonteista listaa kohteista ja toimenpiteistä, mitä asuinkiinteistöissä tulisi viikko-, kuukausi- ja vuositasolla tehdä, kenen ne tulisi suorittaa, valvoa ja kuitata tehdyiksi. Eikä asuinkiinteistön huoltokirjan olemassaolo sinänsä takaa vielä jotain tapahtuvaksi.
Kiinteistöliitto Uusimaan neuvontainsinööri Jari Hännikänen kertoo käyneensä useissa kohteissa, joissa on huoltokirja, printattuna ja mapitettuna lämmönjakohuoneen hyllyllä valmistumisvuodesta asti, avaamattomana ja täysin käyttämättömänä. Näissä yhtiöissä etsitään sitten salaojia ja ihmetellään, kun perustukset ovat märkiä ja samoin osa maanpäällisistä rakenteista, kun huoneiston sisäpuolella ilmenee kosteus- ja mikrobivaurioita.
− Jos niitä salaojia on koskaan suunniteltu ja asennettu, niin ainakaan niitä ei ole kunnossapidetty tai huollettu, joten ne eivät enää toimi. Samoin kuin sadevesi tasakatolla tulee sisään, ihmetellään, että mitenkäs se nyt tuolla tavalla tulee. Koska kattokaivojen ympäristö on pudistamatta ja viimesyksyiset lehdet tukkivat kaivosiivilän, Hännikäinen sanoo.
Uusia asuntoja tarvitaan jopa yli 35 000 vuosittain parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Maahanmuuton vauhdittama väestönkasvu ja sitä seuraava asuntotarve keskittyvät voimakkaasti kasvaville kaupunkiseuduille. Vilkkainta kasvua ennakoidaan Helsingin ja Tampereen seuduille.
Asuntojen hinnat kääntyvät varovaiseen nousuun tänä vuonna, ja myös vuokrat nousevat yhä maltillisesti, ilmenee PTT:n asuntomarkkinaennusteesta. Asuntojen hinnannousun ajureina ovat laskevat korot, reaalitulojen kasvu ja suurten kaupunkien väestönkasvu.
Yksityiset vuokranantajat uskovat vuokra-asuntojen kysynnän kasvavan seuraavan vuoden aikana. Kysynnän ennakoidaan kasvavan erityisesti Vaasassa, Oulussa ja Tampereella. Asuntosijoittajien suurin kiinnostus kohdistuu alle 50 000 euron sijoitusasuntoihin.
Asuntojen hinnat nousevat tänä vuonna koko maassa 0,5 prosenttia ja ensi vuonna 3,0 prosenttia, ennustaa Hypo-pankki asuntomarkkinakatsauksessaan. Ensi vuonna hinnat nousevat eniten 15 vuoteen, jos korona-ajan nousuvuosi 2021 jätetään huomiotta.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään