Suurin osa uudehkoista taloyhtiöistä vaihtaa isännöitsijän ensimmäisten vuosien aikana, käy ilmi Kiinteistöliiton Uudistalo-kyselystä. Vuosina 2010–2014 valmistuneissa taloyhtiöissä enää 38 prosentilla oli sopimus perustajaosakkaan valitseman isännöitsijän kanssa.
Tätä uudemmissa eli vuosina 2015–2021 rakennetuissa taloyhtiöissä alkuperäisen isännöinnin osuus oli vielä noin 60 prosenttia. Rivitaloyhtiöissä oli 13 prosentilla osakasisännöinti tai isännöintisopimus vasta tuloillaan. Rivitaloyhtiöistä hieman alle puolet oli vaihtanut isännöintinsä perustajaosakkaan valitsemasta ratkaisusta.
Alkuperäiseen isännöintiin tyytymättömät olivat usein löytäneet mielestään aiempaa paremman isännöinnin. Isännöintiinsä tyytyväisiä uusia taloyhtiöitä löytyy myös, mutta selvästi vähemmän kuin haasteista ilmoittaneita.
Hyvän isännöitsijän löytäminen oli usein vaatinut useamman vaihdoksen ja kilpailutuksen. Turbulenssia tarjontaan ovat tuoneet myös alan nopeat muutokset, yrityskaupat ja isännöitsijöiden vaihtuvuus. Pienet taloyhtiöt kokivat myös uudispuolella olevansa suuria taloyhtiöitä heikommassa asemassa isännöintipalveluiden saatavuudessa.
Isännöintiinsä tyytyväisiä uusia taloyhtiöitä löytyy kyselyn perusteella, mutta selvästi vähemmän kuin haasteista ilmoittaneita.
Kaleva kysyy artikkelissaan Kiinteistöliiton Pohjois-Suomen toimiston toiminnanjohtaja Johanna Laitalalta, mikä merkitys isännöitsijällä on asukkaiden etujen ajamisessa?
– Isännöitsijä on taloyhtiön edunvalvoja, asioiden valmistelija, esittelijä ja päätösten toteuttaja. Sen vähimmäistehtävä on huolehtia taloyhtiön juoksevasta hallinnosta hallituksen antamien ohjeiden mukaisesti sekä siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Nämä seikat on määritelty asunto-osakeyhtiölaissa. Isännöitsijän on edistettävä taloyhtiön etua. Osakkaita tulee kohdella yhdenvertaisesti.
– Isännöitsijän valinta kuuluu yksinomaan taloyhtiön hallituksen toimivaltaan. Jos taloyhtiön ja isännöinnin yhteistyö ei suju, isännöinti kannattaa vaihtaa. Isännöitsijän valinta on tärkeä päätös. Hallitus määrittelee, millaista isännöintiä taloyhtiöön halutaan. Isännöinnin tehtäväluettelo on tässä hyvä työkalu, Laitala painottaa.
Omatoimi-isännöitsijällä eli oto-isännöitsijällä on paljon vastuuta. Hänen täytyy tuntea asunto-osakeyhtiölaki ja ymmärtää hallintoa, taloutta ja kiinteistön ylläpitoa. Oto-isännöitsijän tehtävään ei pidä lähteä kylmiltään.
Teknisiä isännöitsijöitä kouluttava Eero Oldén kertoo, miten tekninen isännöitsijä eroaa perinteisestä isännöitsijästä. Tekninen isännöitsijä voi esimerkiksi antaa suosituksia ja ehdotuksia taloyhtiön korjaushankkeissa sekä valvoa osakkaiden muutostöitä.
Taloyhtiön hallitus valitsee toimikautensa alussa uuden isännöitsijän. Tämän lisäksi hallituksen täytyy laatia isännöintisopimus ja sopia sen ehdoista. Isännöitsijä ja taloyhtiön hallitus toimivat yhteistyössä, ja hallitus voi myös vaihtaa isännöitsijän, jos se katsotaan tarpeelliseksi.
Isännöinti on Suomessa perinteisesti ollut hyvin pirstaloitunutta ja isännöintiyritykset pieniä. Viime vuosina alalla on tapahtunut selkeää keskittymistä, kun isoimmat yritykset hakevat kasvua yritysostoin. Siksi taloyhtiön kannattaa olla tarkkana isännöitsijän vaihtuessa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään