Vuokranantajat ovat osaamattomia − Myös vuokralaisilla harhaluuloja

Kauhuvuokranantaja ei hoida aktiivisesti asunnossa tapahtuneita vahinkoja tai selvitä, mitkä ovat osakkeenomistajan velvollisuudet asunto-osakeyhtiötä kohtaan esimerkiksi vesivahingon sattuessa.

Näin kuvailee painajaismaista vuokranantajaa Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita Iltalehdelle.

Sijoitusasuntobuumi on tuonut vuokramarkkinoille paljon uusia vuokranantajia. Vuokralaisille neuvontaa tarjoavassa Vuokralaiset ry:ssä se näkyy lisääntyneinä avunpyyntöinä.

– Kyllä se meillä osittain näkyy. Osalta sijoittajista on unohtunut sellainen pieni asia kuin omistajan riski, Viita toteaa.

Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että jos taloyhtiössä tehdään sellaisia remontteja, jotka aiheuttavat haittaa asumiselle, asuinhuoneiston vuokraamisesta säädetyn lain mukaan vuokralaiselle tulisi antaa vuokranalennusta.

Normaali kuluminen epäselvää

Yleisimmät aiheet Vuokralaiset ry:n neuvontapuhelimessa ovat kysymykset siitä, mikä on asunnon normaalia kulumista ja milloin vuokranantaja voi pitää vuokravakuuden itsellään.

– Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta lähtee vahvasti liikkeelle siitä, että vuokralainen vastaa vain niistä asioista, jotka ovat sattuneet hänen asumisensa aikana. Normaalin kulumisen rajalla on aika isoja eroja ihmisten ajatusmaailmassa, Viita huomauttaa.

Kun uuni tai jääkaappi rikkoutuu ja vuokralainen ei ole itse aiheuttanut tätä, vuokranantajan on korjattava vahingot.

Huoneiston seinien maalaaminen ja tapetoiminen ovat huoneenvuokralain mukaan muutostöitä, joita vuokralainen ei saisi tehdä asunnossa ilman vuokranantajan suostumusta.

Yleisesti ottaen sen, menevätkö asuntoon vuokralaisen aikana syntyneet vauriot normaalina kulumisena vai ei, ratkaisee moni seikka. Esimerkiksi jos parketin voi todeta olevan liian pehmeää asuntokäyttöön, voivat rajutkin jäljet jäädä vuokranantajat tappioksi. Jos taas jälkien syntymisen voi todeta johtuneen piittaamattomuudesta, voi vuokralainen joutua korvaamaan korjauksen.

Mikäli vuokranantaja päättää pidättää vuokravakuuden vaurioiden korjaamiseen, ne on myös korjattava. Vakuutta ei siis voi pidättää rangaistuksena tai vuokranantajan henkisten kärsimysten vuoksi.

– Vuokralaisella on aina oikeus tietää, mihin vakuus tai sen osa käytetään. Kuitit tai erittely laskusta ovat tapa varmentaa asiaa, Viita kertoo.

Vuokraajan tilille maksettavan rahan lisäksi vuokrasopimuksen vakuutena voi käyttää esimerkiksi henkilötakauksia tai takausvakuutusta. Osa vuokranantajista on luopunut vakuuksista kokonaan, mutta tällöin vuokralainen maksaa käytännössä vakuuden korkeampana vuokrana.

Tarkkana vuokrasopimuksen kanssa

Koskaan ei kannata allekirjoittaa sellaista sopimusta, jossa on vähänkään hämmentäviä pykäliä. Molempien osapuolten olisi oltava aktiivisia yksityiskohtien tarkastamisessa.

Tee aina kirjallinen vuokrasopimus! Puhelinnumero ja sähköposti on syytä painattaa paperille, sillä niitä voi tarvita nopealla varoitusajalla, vaikkapa yllättävän vesivahingon vuoksi. Vuokranantajan osoite ei voi olla vuokrattavan asunnon osoite.

Vuokrasopimuksessa on mainittava vuokran määrä, onko sopimus määräaikainen vai vakinainen, ja miten vuokraa korotetaan ja milloin.

Kaikki asuntoon kohdistuvat maksut on mainittava jo vuokrausilmoituksessa. Vuokrasopimuksen on vastattava vuokrausilmoitusta, ellei siitä ole neuvoteltu uudelleen.

Vuokranantajien päälakimies Tarik Ahsanullah kertoo Helsingin Sanomille, että vuokralaiset eivät aina tunne riittävän hyvin kaikkia itseään koskevia oikeuksia ja velvollisuuksia.

− Vuokralaisten keskuudessa elää ainakin yksi luutunut väärinymmärrys, jolle ei ole lainopillisia perusteita. Nimittäin se, että vuokralaisella olisi jokin yleinen peruutusoikeus, jonka mukaan sopimuksen voi peruuttaa, jos ei ole ehtinyt vielä muuttaa asuntoon tai hakenut avaimia.

Tämä on kuitenkin myytti, jonka päälakimies soisi murtuvan. Sopimus sitoo heti, kun se on allekirjoitettu tai muuten laadittu.

Kuntotarkastus kannattaa tehdä yhdessä

Asunnon saa vuokrata siinä kunnossa kuin se on, mutta asunnon kuntoa ei saa merkata vuokrasopimukseen paremmaksi kuin se oli vuokrausilmoituksessa.

Maininta huoneiston kunnosta vuokraushetkellä on myös syytä kirjata sopimukseen. Vuokralaisen kannattaa yhdessä vuokranantajan kanssa täyttää vuokrasopimuksen liitteeksi kuntotarkastuslomake.

Vuokralaisen ja vuokranantajan kannattaa käydä asunnossa yhdessä ennen muuttoa ja kirjata ylös asunnossa mahdollisesti olevat viat ja vauriot. Näin voi säästyä monelta väännöltä siinä vaiheessa, kun vuokrasopimus on päättynyt.

Lue Iltalehden artikkeli tästä!

Lue Helsingin Sanomien artikkeli tästä!

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

27.3.2017

Vuokranantajien uusi sukupolvi yhä tavoitteellisempi vuokraustoiminnassaan

Tyypillinen suomalainen yksityinen vuokranantaja on yli 60-vuotias piensijoittaja, joka omistaa yksi tai kaksi asuntoa. Nuoremmissa ikäluokissa on kuitenkin nousemassa uusi vuokranantajien sukupolvi, joka suhtautuu vuokranantajatoimintaan yhä tavoitteellisemmin. Nuoremmat vuokranantajat tavoittelevat korkeampaa tuottoa ja panostavat myös asiakassuhteen vaalimiseen.

19.1.2017

Tällaisia ovat yksityiset vuokranantajat

Suomen Vuokranantajat ry:n tekemä laaja kyselytutkimus paljastaa, että yksityiset vuokranantajat ovat asiakaspalveluhenkisiä, joustavia ja näkevät asuntosijoittamisen kannattavana sijoitusmuotona. Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten vuokranantajien toimintatapoja ja näkemyksiä vuokra-asuntomarkkinoista. Yksityiset vuokranantajat ovat merkittävä asuntopoliittinen toimija, ja heidän omistuksessaan on kaksi kolmasosaa vapaarahoitteisista vuokra-asunnoista.

22.1.2018

Kiinteistölehden lakipähkinät 2017

Kiinteistölehden lakipähkinät on koonti vuonna 2017 Suomen Kiinteistölehdessä julkaistuista lakipähkinöistä. Kysymyksiin vastaavat Suomen Kiinteistöliiton, Kiinteistöliitto Uusimaan ja Suomen Vuokranantajien asiantuntijat. Kuka maksaa hissin?

8.12.2017

Yksityiset vuokranantajat asuntomarkkinoiden joustavimpia – verotus estää toiminnan laajentumista

Suomen Vuokranantajat ry:n tekemä laaja kyselytutkimus osoittaa, että yksityiset vuokranantajat ovat asuntomarkkinoiden joustavin ja maltillisin toimija vuokrankorotuksissa. Vain 16 prosenttia yksityisistä vuokranantajista korottaa vuokraa vuosittain. Vuokratuloihin kohdistuva pääomatulovero koetaan kireäksi ja esteenä uusien asuntojen hankinnalle.

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti