Merkittävä osa suomalaisista hyödyntää lyhytaikaista vuokrausta, selviää Suomen Vuokranantajien tuoreesta kyselystä.
Kyselyn mukaan joka neljäs suomalainen on yöpynyt lyhytaikaisesti eli alle neljä viikkoa kalustetussa vuokra-asunnossa kotimaassa. Tärkeimpiä syitä ovat kotimaan matkailu, vierailu perheen, tuttavan tai sukulaisen luona sekä työkeikka tai työmatka. Muita syitä ovat muun muassa opintoihin kuuluvat harjoittelut tai lähiopintojaksot sekä remontin väistäminen.
Koko väestöä edustavaan kyselyyn vastasi 1000 henkilöä.
Lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta ei ole huomannut omassa taloyhtiössään tai laajemmin naapurustossaan minkäänlaisia haittavaikutuksia lyhytaikaisesta vuokrauksesta. Ainoastaan kuusi prosenttia vastaajista on havainnut häiriöitä.
Vuokranantajien lakiasiainjohtajan Tarik Ahsanullahin mukaan erityisesti pienemmillä paikkakunnilla olisi käytännössä mahdotonta saada järjestetyksi niiden elinvoiman kannalta elintärkeitä tapahtumia, kun niiden osallistujille tai keikkatyöntekijöille ei löytyisi majapaikkaa.
– Toisin kuin julkisesta keskustelusta saattaisi luulla, lyhytvuokrauksesta aiheutuvat ongelmat ovat harvinaisia. On täysin selvää, ettei lyhytvuokrauksesta saa aiheutua muille asukkaille sen enempää häiriöitä kuin pidempiaikaisesta asumisesta. Harvojen häiriöiden vuoksi ei kuitenkaan tule säännellä kuoliaaksi kaikkea pienimuotoista lyhytaikaista vuokrausta, Ahsanullah linjaa.
Vuokranantajien mukaan lyhytaikainen vuokraustoiminta tulisi lähtökohtaisesti sallia aina silloin, kun kyseessä on pienimuotoinen toiminta. Lisäksi kunnille tulisi antaa harkintavaltaa alueiden erityispiirteiden huomioimiseksi. Samalla taloyhtiöille voitaisiin säätää nykyistä paremmat mahdollisuudet puuttua toiminnasta mahdollisesti aiheutuviin häiriöihin.
Taloyhtiöiden lainansaantiongelmat ovat jatkuneet ja jonkin verran yleistyneet, selviää Kiinteistöliiton talous- ja rahoituskyselystä. Pienten yhtiöiden tilanne on hankalin. Myös alueelliset erot rahoituksen saatavuudessa ovat merkittäviä.
Taloyhtiöiden korjausrakentaminen näyttää kääntyvän kasvuun, selviää Kiinteistöliiton syksyn Korjausrakentamisbarometrista. Yleisimpiä korjauksia ovat putkistojen korjaukset. Lainaehtojen odotukset taloyhtiöillä ovat nyt paremmat kuin kertaakaan vuoden 2012 jälkeen.
Energiayhteisöjen perustaminen on hiipunut lähes kokonaan vuodesta 2021, jolloin yhteisöjen perustaminen tuli mahdolliseksi. Edes sähköenergian voimakas hintaheilahtelu ei ole saanut energiayhteisöjä kasvuun.
Huoneistojen hallintaanottoa halutaan helpottaa, jotta asumishäiriöihin ja lyhytaikaisen vuokraustoiminnan aiheuttamiin merkittäviin haittoihin tai lisäkustannuksiin voitaisiin puuttua. Asia ilmenee asunto-osakeyhtiölain uudistamista pohtineen työryhmän mietinnöstä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään