Rakennushankkeen eri urakkamuodoista

Urakkamuodolla tarkoitetaan rakennushankkeen osapuolten sopimusrakenteen organisointitapaa. Urakkamuodolla on keskeinen vaikutus työtä tilaavan yhtiön sopimuksiin ja vastuisiin ja oikean urakkamuodon valinta onkin yksi onnistuneen rakennushankkeen perusteista.

Urakkamuodot on mahdollista jaotella tilaajan ja rakennusurakoitsijan välisen suoritusvelvollisuuden, urakoitsijoiden keskinäisten suhteiden tai urakan maksuperusteen mukaan. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti asunto-osakeyhtiöiden eniten käyttämät urakkamuodot. Mikään urakkamuodoista ei ole automaattisesti toistaan parempi, vaan tilaajan tulee valita urakkamuoto hankkeensa piirteet ja tavoitteet huomioiden.

Kokonaisurakka

Kokonaisurakka on urakkamuodoista perinteisin. Kokonaisurakassa tilaaja tekee urakkasopimuksen rakennustöistä yhden urakoitsijan kanssa ja urakoitsija toteuttaa rakennustyön tilaajan laatimien asiakirjojen pohjalta. Tilaaja on kokonaisurakassa suhteessa rakennusurakoitsijaan lähtökohtaisesti vastuussa suunnitelma-asiakirjojen tiedoista.

Urakoitsija voi kokonaisurakassa, kuten muissakin urakkamuodoissa, lähtökohtaisesti käyttää aliurakoitsijoita. Nämä aliurakkasopimukset rakennusurakoitsija kuitenkin tekee omiin nimiinsä, eikä rakennustyötä tilaavasta yhtiöstä tällöin tule urakoitsijan ja tämän aliurakoitsijan välisen sopimuksen osapuolta.

Urakoitsija vastaa kokonaisurakkamuotoisessa urakoinnissa rakennustyöstä kokonaisuudessaan. Tämä asetelman selkeys on yksi urakkamuodon vahvuuksista, sillä kun yhtiö tilaa rakennustyön yhdeltä urakoitsijalta, välttyy se lähtökohtaisesti ottamasta osaa rakennusurakoitsijan ja tämän aliurakoitsijoiden välisiin sopimussuhteisiin ja vastuuasetelmiin. Yhtiöllä on siten yksi rakennustyöstä kokonaisuudessaan vastaava sopimuskumppani, jonka puoleen lähtökohtaisesti kääntyä mahdollisissa ongelmatilanteissa.

Suunnittele- ja rakenna –urakka

Suunnittele- ja rakenna –urakka (eli SR-urakka) tunnetaan myös nimellä kokonaisvastuu-urakka (KVR-urakka). Urakkamuodosta käytetään myös nimitystä avaimet käteen –urakka, sillä tässä urakkamuodossa urakoitsija sekä suunnittelee että myös suorittaa varsinaisen rakennustyön.

SR-urakoinnissakin rakennustyötä tilaavalla yhtiöllä on lähtökohtaisesti yksi rakennusteknisiä töitä suorittava sopimuskumppani. Toisin kuitenkin kuin perinteisessä kokonaisurakassa, suunnitelmat eivät SR-urakassa ole tilaajan vastuulla, vaan suunnitelma-asiakirjoista vastaa urakoitsija. Urakoitsijan vastuu onkin siten SR-urakassa perinteistä kokonaisurakkaa laajempi.

Edellä esitettyjä urakkamuotoja vertaillessa vaikuttaisi siltä, että rakennustyötä tilaavan yhtiön tulisi ehdottomasti valita urakkamuodoksi SR-urakka perinteisen kokonaisurakan sijasta, sillä rakennusurakoitsijan vastatessa myös suunnittelutyöstä, pienenee tilaajayhtiön vastuu. Todellisuus ei kuitenkaan ole aina näin suoraviivainen, sillä SR-urakoiden kilpailuttaminen on monesti haastavampaa kuin perinteisen kokonaisurakan kilpailuttaminen ja tämä voi johtaa siihen, että tilaaja saa vähemmän tarjouksia ja siten tosiasiassa vähemmän vertailun- ja valinnanvaraa kuin perinteisellä kokonaisurakalla toteutettavan hankkeen tarjouskilpailuvaiheessa.

Jaettu urakka

Edellä esitetyissä kahdessa urakkamuodossa yhtiön kanssa sopimussuhteessa oleva rakennusurakoitsija vastaa sekä rakennustyön lopputuloksesta että eri työsuoritusten yhteensovittamisesta. Työt tilaava yhtiö voi kuitenkin pilkkoa rakennusurakkansa pienempiin osakokonaisuuksiin esimerkiksi siten, että eri työt kaikki kilpailutetaan ja myös sovitaan erillisiksi urakkakokonaisuuksiksi. Tällä pilkkomisella ja kilpailuttamisella tilaaja voi mahdollisesti saavuttaa kustannussäästöjä, mutta tämä jaetuksi urakaksi kutsuttu urakkamuoto on tilaajalle haastavampi hallittava, sillä tilaaja vastaa lähtökohtaisesti jaetun urakan eri työvaiheiden yhteensovittamisesta.

Jaetussa urakkamuodossa eri urakoitsijat eivät siis lähtökohtaisesti ole sopimussuhteessa keskenään, vaan jokaisella urakoitsijalla on urakkasopimus tilaajana olevan yhtiön kanssa. Jaetussa urakassa tilaajana oleva yhtiö voi jopa joutua korvausvastuuseen jollekin urakoitsijoistaan, jos urakoitsijalle aiheutuu vahinkoa esim. tilaajasta johtuvan viivästymisen johdosta.

Sivu-urakan alistaminen

Jaetun urakan hallinnan avuksi on kehitetty sivu-urakan alistamismenettely. Tällä tarkoitetaan menettely- ja sopimustapaa, jossa eri työsuorituksia eri urakoitsijoilta tilanneen yhtiön nimiinsä tekemät urakkasopimukset alistetaan erillisellä alistamissopimuksella pääurakoitsijaksi määrätyn urakoitsijan alaisuuteen. Pääurakaksi nimetään yleisesti rakennuskokonaisuuden keskeisimmästä työsuorituksesta vastaavan urakoitsijan työsuorite.

Alistamissopimuksella pääurakoitsijaksi nimetty urakoitsija ottaa vastuu eri työvaiheiden yhteensovittamisesta. Alistamissopimus tulee kuitenkin sekä käsitteenä että merkitykseltään pitää erillään tilaajan ja eri urakoitsijoiden välisistä urakkasopimuksista ja alistamissopimuksella ei lähtökohtaisesti puututa urakoitsijoiden urakkasopimusten mukaisiin sopimusvelvoitteisiin tilaajaa kohtaan.

Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.

Tilaa uutiskirjeemme

Kiinteistölehden suosittu uutiskirje tuo kiinteistöalan uutiset sinulle!

Tilaa uutiskirje

Katso myös nämä

21.3.2022

Maaliskuun Kiinteistölehti varautuu ilmastonmuutokseen

Helsingin Punavuoressa sijaitseva taloyhtiö sai päätökseen mittavan korjausrakennushankkeen, joka huipentui aurinkopaneelien asennukseen. Maaliskuun Suomen Kiinteistölehdessä kerromme, kuinka hyvityslaskentamallin ansiosta yhtiö hyödyntää aurinkosähköä muun muassa sähköautojen lataukseen. Ilmastonmuutos haastaa myös hyvää kiinteistönpitoa.

kylpyhuoneremontti

17.5.2022

Osakas kustantaa kylpyhuoneen pintaremontin

Osakkaalla on oikeus tehdä huoneistossaan esimerkiksi kylpyhuoneremontti niin halutessaan. Kun kyse on pintaremontista, hän on itse vastuussa remontin kuluista. Eri asia on, jos kylpyhuoneesta paljastuu remontin yhteydessä vesivahinko.

16.5.2022

Kuka vastaa ikkunoiden kunnossapidosta?

Ikkunoista kannattaa pitää huolta, niin asumismukavuuden kuin ympäristönkin takia. Vetoa voidaan vähentää ja vuotoja paikata pienillä korjaustoimenpiteillä tai isolla remontilla. Mutta kenen vastuulla nämä toimenpiteet ovat?

vesimaksut

31.10.2022

Miten puuttua maksamattomiin vesimaksuihin?

Osakkeenomistaja on velvollinen maksamaan vesimaksua yhtiöjärjestykseen kirjatun vastikeperusteen mukaisesti. Vedestä aiheutuneet kustannukset voidaan kattaa myös hoitovastikkeella. Jos osakas ei maksa vesimaksuja, taloyhtiö voi puuttua asiaan.

Tilaajille

Olet lukenut 1/25 maksuttomasta artikkelista

Haluatko lukea rajattomasti artikkeleita? Luo tunnus, kirjaudu sisään tai tilaa Kiinteistölehti edullisesti!

Tilaa lehti