Villiviinin haitallisuus on yleinen isännöitsijäviisaus, sanoo kestävän rakentamisen professori Harry Edelman Iltalehdelle. Hän lähti tutkimaan tätä kosteusväitettä Nesslingin säätiön tukemassa SOGREEN-hankkeessa. Edelmanin käsityksen mukaan villiviinin vaikutuksia julkisivuun ei ole Suomen olosuhteissa edes aiemmin tutkittu.
Tutkimusryhmä havaitsi, että villiviinillä oli haittojen sijaan suojaavia vaikutuksia. Kerrostalon kalkkilaastirappaus oli selvästi paremmassa kunnossa köynnöksen alla kuin siellä, missä köynnöstä ei ollut.
– Esimerkiksi ilmastonmuutoksen myötä paheneva piiskaava viistosade pääsee heikommin julkisivun pintaan, kun sitä suojaa kasvusto. Jopa tiivis, lehdetön kasvivyöhyke suojaa pintaa hieman. Käsitykselle siitä, että villiviinistä olisi automaattisesti haittaa, ei löydetty mitään perustetta. Silti yksi totuus tässä asiassa elää vahvana.
Piiskaavan sateen lisäksi villiviini suojaa rakennusta auringon ultraviolettisäteilyltä. Lisäksi kasvusto suojaa lämpövaihtelulta ja -laajenemiselta eli julkisivuun kohdistuu vähemmän rasitusta.
– Kesällä lämpökuormat kasvavat – ilmastonmuutoksen myötä entisestään. Se on etu, jos kykenemme jäähdyttämään seinää ja hillitsemään pintalämpötilan nousemista.
Villiviinin vaikutuksia julkisivuun tutkittiin sekä laboratoriossa että kentällä. Laboratoriossa kyseessä oli kaksoisjulkisivurakenne, jossa päällimmäisenä oli viherseinä. Kenttäkokeissa villiviinien peittämän kerrostalon seinään asennettiin erilaisia antureita mittaamaan lähinnä kosteuspitoisuutta.
Edelman muistuttaa, ettei viherseinä ole silti huoltovapaa. Vuosikausiksi vahtimatta jätetty, villiintynyt villiviiniseinä voi muodostua ongelmaksi. Riskejä on siis olemassa, eikä niitä olla kieltämässä.
Asukkaan pitää huolehtia siitä, etteivät köynnökset pääse vesipeltien väliin aiheuttamaan rakenteellisia vaurioita. Kasvia ei saisi päästää katolle tai kiipeilemään räystäitä pitkin, sillä ne tarjoavat väylän, josta vesi pääsee suoraan seinälle.
– Asukkaiden tulisi huolehtia myös siitä, etteivät syksyllä putoavat lehdet jää makaamaan ikkunapenkeille. Lehdet keräävät helposti kosteutta.
Jos julkisivun huolto laiminlyödään ja rakenteet pääsevät rikkoutumaan, voi seinällä oleva kasvillisuus pahentaa tilannetta entisestään.
– Tarkastus olisi hyvä tehdä vähintään kerran vuodessa, kun kaikki lehdet ovat pudonneet. Samalla voi poistaa mahdollisesti kasautuneita lehtiä.
Edelmanin mukaan villiviini ei ole puuseinälle yhtään sen isompi riski kuin betoniseinällekään. Toki kaikki kohteet ovat yksilöitä, ja aina täytyy varmistaa, että köynnösten kiinnittymistapa ja kasvu eivät pääse vaurioittamaan rakenteita.
– Ei sillä materiaalilla suoranaisesti ole eroa, kunhan huolehditaan, että vesireittiä ei synny katolta seinälle. Toki tällainen kosteus tekee nopeammin näkyvämpää tuhoa puuseinälle, mutta tekee se sitä rapatullekin seinälle.
Kasvillisuuden sijoittaminen rakennuksen seinustalle herättää huolta myös kasvin juuriston takia. Sanotaan, että ne voivat tehdä tuhoa salaojille ja viemäreille. Siksi monet asiantuntijat eivät suosittele puutarhakasvien istuttamista aivan rakennuksen seinustalle, vaan mieluummin esimerkiksi kolmen metrin päähän rakennuksesta.
Edelmanin mukaan yksi riski on salaojien tukkeutuminen, johon vaikuttaa paljon myös maaperässä oleva hienojakeinen maa-aines.
– Salaojat tulisi suojata ja sijoittaa riittävän syvälle anturan alapinnan alapuolella. Heikosti routasuojatut ja vesieristetyt perustukset voivat olla riski erityisesti vanhemmissa muuratuissa perustuksissa, joissa on pieniä koloja juurakolle tunkeutua.
– Yksi huomio köynnöksistä ja lehtipuista yleensäkin on se, että lehvästö haihduttaa merkittävän määrän kosteutta maaperästä ja rakennuksen ympäristöstä. Jos viherseinän haluaa toteuttaa, se kannattaa tehdä riskit minimoiden kaksoisjulkisivurakenteena.
– Köynnöksen kantava rakenne on silloin irti seinästä ja mieluiten vielä sen verran paljon, että sinne jää huoltoväli, joka mahdollistaa rakennuksen muun huollon.
Konkurssitilastoihin on päätynyt aiempaa enemmän myös talousvaikeuksiin ajautuneita taloyhtiöitä. Vastikerästit kasvavat paikoitellen, eikä kaikissa yhtiöissä löydy remontteihin rahaa.
Julkisivutyöt vähenivät viime vuonna yhdeksän prosenttia. Tänä ja ensi vuonna markkinat kasvavat uudisrakentamisen vetämänä, vaikka korjausrakentaminen kääntyy uudestaan laskuun. Julkisivukorjausten tarve on noin 400 miljoonaa euroa.
Helsingin Pihlajistossa 15 taloyhtiötä yhdisti voimansa kiinteistönhoitopalveluiden kilpailuttamiseksi. Kilpailutuksella saavutettiin niin säästöjä kuin laadukkaampaa palvelua.
Valokuitukaapelien asennustyöt vaikeuttavat liikennettä ja asumista monissa kunnissa. Katuja voidaan kaivaa auki toistuvasti, ja viimeistelytyöt saattavat kestää kuukausia. Kuntien mahdollisuudet puuttua tilanteeseen ovat rajalliset.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään