Konkurssitilastoihin on päätynyt aiempaa enemmän myös talousvaikeuksiin ajautuneita taloyhtiöitä, ja sama tahti jatkunee myös tänä vuonna. Vastikerästit kasvavat paikoitellen, eikä kaikissa yhtiöissä löydy remontteihin rahaa.
Taloyhtiön konkurssia pidettiin vielä viime vuosikymmenellä likipitäen mahdottomana, mutta nykyisin siitä on tullut täyttä totta. Ison korjausvelan, mittavien laskurästien tai raskaan lainataakan alle uupuneita taloyhtiöitä on haettu viimeisen parin vuoden aikana konkurssiin eri puolilla Suomea ja jopa pääkaupunkiseudulla. Useimmissa tapauksissa prosessi on rauennut varojen puutteeseen.
Vaikka määrät ovat olleet kasvussa, kyse on toistaiseksi vielä yksittäistapauksista. Korkotason, inflaation ja energianhinnan tasaantuminen on helpottanut monen taloyhtiön talouskurimusta, mutta yleinen suhdanne pitää tilanteen edelleen haastavana. Lomautukset ja irtisanomiset iskevät nopeasti kotitalouksiin ja tätä kautta myös taloyhtiöiden talouteen, kun osakkaiden kukkarot kiristyvät ja vastikkeita alkaa jäädä rästiin.
Artikkeli on kirjautuneille
Kiinteistömedia-tilin luomalla pääset lukemaan tämän artikkelin ilmaiseksi. Luo tunnus tai kirjaudu sisään!
Vitsit ovat vähissä, kun taloyhtiöllä ei ole muuta kuin velkaa. Uusi hallitus sai vedettyä kemijärveläisen yhtiön suosta reilussa vuodessa. Puheenjohtaja Satu Karjalainen valittiin valtakunnallisesti vuoden hallituksen puheenjohtajaksi.
Tähtiartikkeli
Tilaajille
Taloyhtiöiden hoitovastikkeet ovat tänä vuonna nousseet kahta edellisvuotta maltillisemmin, ilmenee Kiinteistöliiton kyselystä. Kunta- ja kiinteistökohtaiset erot ovat kuitenkin suuria. Hoitovastike on noussut kerrostaloissa keskimäärin 2,5 prosenttia ja rivitaloissa 3,5 prosenttia kuluvana vuonna.
Asumishäiriöt ja häädöt ovat lisääntyneet viime vuosina roimasti aiemmasta. Taloyhtiökin voi olla vuokranantaja. Häiriötä aiheuttavan asukkaan häätäminen on pahimmillaan pitkä ja työläs prosessi, joka tuo ikävän kolhun myös yhtiön talouteen ja asumisviihtyvyyteen.
Asumismenot supistuvat tänä vuonna keskimäärin vajaan prosentin, ilmenee Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton PTT:lla teettämästä selvityksestä. Suurin syy kehitykseen on korkomenojen sekä sähkön ja öljyn hinnan lasku. Asumismenojen kehitys vaihtelee paljon eri asumismuotojen välillä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään