Suomalaisten asumisen hintaa nostaa erityisesti kasvukeskuksissa suuri asuntokysyntä ja niukka tarjonta. Tarjontaa voitaisiin lisätä muun muassa järkevöittämällä sääntelyä, kohdentamalla tuettua asumista sitä eniten tarvitseville sekä lisäämällä markkinaehtoisuutta, ehdotetaan Pellervon taloustutkimus PTT:n vetämässä tutkimushankkeessa. Asuntosijoitusyhtiöiden tuottojen ei sen sijaan havaittu olevan poikkeuksellisen korkeita.
Tutkimushankkeessa selvitettiin vuokra-asuntosijoitusalan kannattavuutta, kilpailutilannetta ja kehittämistarpeita. Kehittämisehdotusten tavoitteena on hillitä asumiskustannusten nousua, lisätä vuokra-asuntojen tarjontaa sekä työvoiman liikkuvuutta ja talouden kilpailukykyä.
Asuntosijoitusyhtiöiden tuottojen ei selvityksessä havaittu olevan poikkeuksellisen korkeita suhteessa vertailuihin toimialoihin, vaan asumisen hintaa nostaa erityisesti kasvukeskuksissa suuri ja kasvava kysyntä. Asuntojen tarjonnalle löytyi esteitä muun muassa kaavoituksen yksityiskohtaisesta sääntelystä ja kuntien välillä vaihtelevista käytännöistä. Oma vaikutuksensa on myös tuetulla asuntotarjonnalla.
Tutkimuksen mukaan nykyinen tapa määritellä rakennusten ominaisuuksia kaavassa hyvin yksityiskohtaisesti johtaa helposti korkeisiin rakennuskustannuksiin. Sitä kautta vuokra-asuntojen tarjonta on vähäisempää ja vuokrataso korkeampi kuin mitä olisi ilman rajoittavia sääntöjä.
”Kuntien välillä on eroja rakentamismääräyksissä niin paljon, että se aiheuttaa tehottomuutta toimintaan”, sanoo PTT:n ekonomisti Eeva Alho.
”Myös tontinluovutuskäytäntöjen keventäminen ja kokeilujen edistäminen auttaisi. Kokeellisista tuotantotavoista esimerkkeinä ovat muuntojoustavat rakennukset. Kaavassa ei tarvitsisi määritellä niin yksityiskohtaisisesti rakennusten ominaisuuksia, vaan vapauden salliminen antaisi toimijoille mahdollisuuden tuottaa asumiseen innovaatioita ja kustannustehokkuutta”, sanoo Forefront Oy:n projektipäällikkö Valtteri Härmälä.
Tutkimuksen mukaan asuntotarjontaa voisi kasvattaa lisäämällä markkinaehtoisuutta. Yksityisen pääoman ja sijoittajien kasvava mukanaolo vuokra-asuntomarkkinoilla ja erilaisten toimijoiden lisääntyminen ovat lisänneet tarjontaa sekä edistäneet kilpailua.
”Asuntopolitiikassa on perinteisesti ollut kaksi välinettä, kysyntätuet kuten asumistuki ja tarjontatuet kuten ARA. Myös yksityisen pääoman voisi nähdä entistä enemmän asuntopolitiikan välineenä, jos tavoitteena on kasvattaa asuntojen tarjontaa”, Eeva Alho sanoo.
Yksi mahdollisuus olisi perustaa infrahankkeiden tapaan yksityisen ja julkisen sektorin public-private-partnership -yhteistyömalleja hanketoteutuksessa.
Tuettua ARA-vuokra-asuntokantaa kannattaisi tutkimuksen mukaan kohdentaa ennen kaikkea pienituloisille ja muille ryhmille, joiden on vaikea vuokrata asuntoa vapaarahoitteisilta markkinoilta. Näin pienennettäisiin tuetun asuntokannan syrjäyttämisvaikutusta. Tällä tarkoitetaan sitä, että tuetun asuntotuotannon seurauksena vapaarahoitteinen asuntotarjonta on pienempi kuin se muutoin olisi.
”Tutkimuksen mukaan yksi ARA-vuokra-asunto syrjäyttää Suomen 10 suurimmassa kaupungissa pitkällä aikavälillä keskimäärin 0,4 vapaarahoitteista asuntoa. Toisin sanoen kymmenen tuetun asunnon rakentaminen lisää kokonaisasuntokantaa kuudella asunnolla”, sanoo Aalto-yliopiston akatemiatutkija Elias Oikarinen.
Oikarinen huomauttaa, että tutkimus ei ota kantaa tuetun asuntokannan alueellista segregaatiota ehkäiseviin vaikutuksiin tai sen aiheuttamiin tulonsiirtoihin kotitalouksien välillä.
Tutkimus korostaa, että asuntomarkkinat muodostavat kokonaisuuden, jonka toimivuuteen vaikuttavat monet tekijät varsinaisen asuntopolitiikan ulkopuolella. Asuntopolitiikkaan tarvittaisiin nykyistä laajempi poikkihallinnollinen näkökulma ja pitkäjänteisempää yhteistä kehittämistä kuntien, maakuntien, valtion ja muiden sidosryhmien kesken. Asuntomarkkinoiden toimijat tarvitsevat ennakoitavaa toimintaympäristöä, koska investoinnit ovat kokoluokaltaan merkittäviä ja pitkäikäisiä. Yksi keino ennakoitavuuden parantamiseksi voisi olla parlamentaarisen työryhmän perustaminen.
Tutkimushanke ”Vuokra-asuntosijoitusalan kannattavuus, kilpailutilanne ja kehittämistarpeet” on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.tietokayttoon.fi). Tutkimuksen tekijöinä olivat Pellervon taloustutkimus PTT, Forefront Oy ja Aalto-yliopisto. Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.
Koko tutkimusraportti luettavissa täällä: http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=25602
Policy Brief tutkimuksesta luettavissa täällä: http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=25601
Asumiskustannukset ovat tärkein asumisen kysymys kunnissa, selviää Kiinteistöliiton tekemästä kuntavaalikyselystä. Vastaajista 70 prosenttia katsoi, että asumisen kustannukset ovat karanneet käsistä. Asumiskustannukset ovat nousseet 2020-luvulla 25 prosenttia.
Alue- ja kuntavaalit järjestetään huhtikuussa. Kiinteistöliitto ja Vuokranantajat järjestävät kevään aikana ympäri maata kiertävän kuntavaalikiertueen. Tilaisuuksissa kuullaan, miten paikalliset kuntavaaliehdokkaat ratkoisivat asumisen polttavia kysymyksiä.
Alue- ja kuntavaalit järjestetään ensi viikon sunnuntaina. Kunnilla on lukuisia asumiseen liittyviä tehtäviä. Kuntien ja hyvinvointialueiden päätökset vaikuttavatkin monin tavoin taloyhtiöiden arkeen.
Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti sekä poikkeuksellisen kustannustehokas että kattava. Koska suojien jäähdytys perustuu ilmanvaihtoon ilman sähköllä toimivaa ilmastointia, lämpötilan hallinta voi kuitenkin olla entistä kuumempien kesien takia haasteellista.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään