Suomen väestönsuojajärjestelmä on kansainvälisesti sekä poikkeuksellisen kustannustehokas että kattava, ilmenee Aalto-yliopiston väitöstutkimuksesta.
Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa, jotka tarjoavat lähes koko väestöllemme suojan sekä tavanomaiselta sodankäynniltä että ydin-, biologisen ja kemiallisen sodankäynnin uhilta.
– Suomalaisen väestönsuojajärjestelmän merkittävin erityispiirre on sen rahoitusmalli: väestönsuojien rakennuskustannuksista vastaavat niiden omistajat – pääasiassa yksityiset kiinteistöjen omistajat – eivät veronmaksajat, kertoo tekniikan lisensiaatti Pekka Kyrenius.
Kyreniuksen konetekniikan alan väitöskirja käsittelee väestönsuojia koskevan sääntelyn kehittymistä Suomessa vuosina 1954–2011.
Suomeen on vuosikymmenten aikana rakennettu väestönsuojajärjestelmä, jonka infrastruktuurin kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 4,4 miljardia euroa.
– Summa vastaa tarkasteluajankohdalta keskimäärin noin kolmen vuoden puolustusbudjettia, Kyrenius sanoo.
Tutkimuksen mukaan Suomen väestönsuojajärjestelmä on Pohjoismaiden kattavin, mutta kehitettävääkin löytyi. Ahtaissa väestönsuojissa suojautujat itse ovat suuri lämmön lähde.
– Koska suojien jäähdytys perustuu ilmanvaihtoon ilman sähköllä toimivaa ilmastointia, lämpötilan hallinta voi olla entistä kuumempien kesien takia haasteellista.
Viranomaisten laatimassa nykyisessä uhkamallissa suojautumisten ennakoidaan olevan toistuvia, mutta lyhyitä. Mahdollisten pitkien suojautumisjaksojen aikana lämpötilat saattavat osassa suojista kohota vaarallisiksi erityisesti haavoittuvimmille väestöryhmille, kuten vanhuksille.
Nykyistä pelastuslakia ja väestönsuoja-asetuksia ollaan uudistamassa. Väestönsuoja-asetusten uudistustyö alkanee vuonna 2026.
Lue lisää: Väestönsuojaa voi ylläpitää omin voimin tai ostopalveluna
Kiinteistönomistajat tuntevat huonosti velvollisuutensa väestönsuojan hoitamisesta. Kun taloyhtiöt ovat luopuneet talokohtaisista talonmiehistä ja siirtyneet käyttämään huoltoyhtiöitä, rakennuksessa läsnä oleva ja sen ominaisuudet tunteva vastuuhenkilö puuttuu.
Väestönsuojia on useimmissa 1950-luvun lopun jälkeen rakennetuissa kerrostaloissa. Väestönsuoja tulee laittaa käyttökuntoon ennen suojautumista. Esimerkiksi ilmanvaihto ja suojan tiivistykset eivät ole automaattisesti toiminnassa.
Asunto-osakekirjojen siirtäminen sähköiseen muotoon on sujunut odotettua nopeammin. Koko Suomen asunto-osakkeista 488 000 eli noin 23 prosenttia on sähköisinä rekisterimerkintöinä, kertoo Maanmittauslaitos.
Taloyhtiöiden talousvesi on pääsääntöisesti hyvälaatuista. Putkiremonttien ja vesilaitosten verkostosaneerausten siirtyminen liian kauas tulevaisuuteen muodostavat merkittävimmän uhan veden laadulle. Myös energiansäästötoimissa tulee varoa legionellabakteerin riskiä.
Haluatko kommentoida artikkelia? Luo tunnus ja kirjaudu sisään.
Luo tunnus Kirjaudu sisään